Älä odota oikeaa hetkeä. Joku sinun ikäinen tekee sitä jo.
Oikeita startuppeja, oikeita asiakkaita ja oikeaa rahaa. Ei tyhjiä lupauksia pikarikastumisesta ihmetempuilla.
Miriam Laitinen ei saanut yritysideaa yhtenä päivänä. Hän oli haaveillut omasta kahvilasta jo 10-vuotiaasta lähtien ja teki ensimmäisen catering-keikkansa 13-vuotiaana.
#1434Helena Riihituvan yrityksen pahin mahdollinen kriisi osui juuri sen ydintoimintaan: tapahtumat kiellettiin lähes kokonaan. Yritys ei voinut odottaa markkinan palaamista, vaan sen piti keksiä miten samaa osaamista käytetään uudella tavalla.
#1360Mariina Hallikainen oli 23-vuotias automaatiotekniikan opiskelija, kun vanha lukiokaveri kysyi kaljalla, voisiko hän hoitaa uuden pelifirman bisnespuolen. Hallikainen ajatteli: kuinka vaikeaa se voi olla?
#1113Ivana Helsinki ei syntynyt laskelmasta siitä, mikä muotiväri tai trendi olisi seuraavaksi suosittu. Paola Suhonen rakensi ensin oman visuaalisen maailmansa ja teki siitä yrityksen siskonsa Pirjon kanssa.
#1321Kun Minna Parikka perusti yrityksensä 25-vuotiaana, hän ei kokenut osaavansa kaikkea mitä yrittäjän pitäisi. Hän osasi suunnitella kenkiä. Tuotannon, myynnin, vientipaperit ja muun liiketoiminnan hän opetteli käytännössä.
#1432Clair syntyi turhautumisesta siihen, kuinka paljon tavaraa valmistetaan ilman varmuutta kysynnästä. Savolainen ei odottanut olevansa valmis retail-asiantuntija ennen aloittamista.
#1114Gubben idea ei syntynyt teknologiayhtiön strategiasta vaan perheen arjesta. Lounamaa yhdisti nuoret avustajat ja ikäihmiset alustalla ja rakensi palvelusta kansainvälisen hoivayhtiön.
#1266Ympäristötieteiden opiskelijan oma työllistymisongelma johti kotimaiseen palvelumarkkinapaikkaan. Idea syntyi käyttäjän ongelmasta, ei pitkästä alustabisneksen urasta.
#1351Elina Reponen, Anna Martela ja Viola Strandberg olivat viimeistelemässä maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa, kun he päättivät kokeilla voisiko antropologian osaamisesta rakentaa yrityksen.
#1352Suomalainen EdTech yhdistää personoidut AI-oppitunnit, interaktiiviset harjoitukset ja oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen samaan alustaan.
#1016Fotobee yrittää täyttää ammattikuvaajan ja itse otetun kännykkäkuvan välisen aukon nopeasti varattavalla kuvaajaverkostolla.
#1233Tuore helsinkiläinen SaaS keskittyy erityisesti pieniin ja blue-collar-yrittäjiin, joilla ei ole omaa talous- tai hallintotiimiä.
#1539EdTech-idea ei lisää opiskelijalle uutta sovellusta, vaan tuo tarkistustyökalun suoraan yliopiston olemassa olevaan learning management systemiin.
#1558Suomalainen appi yhdistää juoksuohjelmat, audio-ohjauksen, videot, kilometriseurannan ja yhteisöllisyyden samaan mobiilituotteeseen.
#1561PaaPii Design syntyi tilanteesta, jossa harrastuksen yleisö alkoi käytännössä pyytää perustajaa tekemään tuotteesta yrityksen.
#1495Smooth it ei alkanut liiketoimintasuunnitelmasta, jonka jälkeen etsittiin ongelma. Irina Nurmi oli itse kiireinen opiskelija ja kaipasi kaupasta tuoretta, terveellistä välipalaa, jonka voisi ottaa mukaan nopeasti.
#1606Lasse Saarenpään ensimmäinen yritys ei tarvinnut sovellusta, sijoittajia tai toimistoa. Hän osti 14-vuotiaana edullisia mopoja, korjasi niitä ja myi ne parempina eteenpäin.
#1377Vuonna 1992 Suomi oli syvässä lamassa ja 16-vuotiaan Samuli Seppälän oli vaikea löytää kesätöitä. Hän ei jäänyt odottamaan työpaikkaa, vaan alkoi veljensä kanssa myydä käytettyjä tietokoneosia vanhempiensa kellarista.
#1730Atte Pohjanmaa ja Max Kalhama eivät aloittaneet koodaamista yritystä varten. Molemmat olivat opetelleet ohjelmointia jo alakoulussa, ja lukioon mennessä heillä oli takanaan vuosien käytännön kokemus.
#1732Valvontakamerayrittäjän oma kylmäsoitto-ongelma muuttui yrityksille myytäväksi tekoälyagentiksi.
#1608Niklas Nukarin yritysidea syntyi omasta arjen ongelmasta. Työ vaati paljon ajamista ja autojen vaihtamista, mutta jokainen vaihto tuntui kalliilta ja tehottomalta.
#1051Risto Siilasmaan ja Petri Altaan piti yliopistokurssilla täyttää yrityksen perustamislomakkeet. He palauttivat paperit opettajalle – mutta myös Patentti- ja rekisterihallitukselle.
#1202Eerik Säkkinen ei lähtenyt rakentamaan trendikästä startupia. Hän aloitti 21-vuotiaana kattoremonttifirman, pyöritti toimistoa kotoa ja kiersi itse asiakkaiden ovilla.
#1349Remedyn alku näyttää, miten harrastajayhteisöstä voi kasvaa yritys. Perustajat eivät löytäneet toisiaan rekrytointi-ilmoituksilla vaan suomalaisen demoscenen kautta.
#1549Moi.
Täällä ei myydä pikarikastumista, dropshipping-kikkoja tai salaista algoritmia, joka muka tekee rahaa tyhjästä. Samoja kikkoja kokeilee just nyt miljoonat muut nuoret ympäri maailmaa. Ja yleensä niillä tienaa vaan se, joka myy sulle ohjeet.
Täällä on oikeita startuppeja. Oikeita tuotteita. Oikeita asiakkaita.
Tyyppejä, jotka rakensi parikymppisenä jotain, mistä ihmiset ja firmat oikeesti maksaa, ja kasvatti siitä bisneksen, jolla on oikeeta arvoa.
Osa tekee miljoonien liikevaihtoa. Osa on rakentanut miljoonien arvoisen firman. Osa on jo myynyt sen isolla exitillä.
Ei oikoteitä. Ei jippoja. Vaan miten se oikeesti tehtiin, myös niitä jotka meni pieleen.
Mobiiliappeja, joita ladattiin miljoonia kertoja ja joista joku oikeasti maksoi.
Katso tarinat →Softaa, josta firmat maksaa joka kuukausi. Kuulostaa tylsimmältä ja on usein kannattavin.
Katso tarinat →Pelejä, jotka alko makuuhuoneessa ja päätyi miljoonille pelaajille.
Katso tarinat →Sivustoja ja palveluita, joita ihmiset käyttävät joka päivä. Ja joku rakensi ne ennen kuin täytti 25.
Katso tarinat →Jotkut myivät firmansa ja rikastuivat. Kuka osti, paljonko maksoivat ja mitä sen jälkeen tapahtui.
Katso tarinat →Ensimmäinen versio oli usein keskeneräinen eikä kovin kaunis. He julkaisivat sen silti.
Harva istuivat oikeasti miettimään "mikä olisi hyvä bisnesidea". Useimmiten joku asia ärsytti, ja he korjasivat sen.
Ensimmmäinen maksava asiakas kertoo enemmän kuin sata tykkäystä.
Melkein jokaisessa tarinassa on kohta, jossa olisi ollut järkevää lopettaa.
Uusi yritys, joka yrittää kasvaa nopeasti ja isoksi, yleensä teknologian avulla. Tavallinen yritys voi olla kannattava pienenäkin. Startupin tavoite on skaalautua isoksi.
Takuita ei ole. Iso osa startupeista ei koskaan tee miljoonaa, ja jotkut lopettaa. Ne, jotka onnistuu, voi kuitenkin tienata enemmän kuin moni pystyisi 100 vuoden palkkatyöuran aikana. Siksi täällä kerrotaan myös, mikä meni pieleen.
Voi, mutta se vaatii yleensä huoltajan suostumuksen ja viranomaisen luvan. Ajantasaiset ohjeet löytyy Suomi.fi:stä ja Uusyrityskeskuksesta.
Usein yllättävän vähän. Moni täällä aloitti läppärillä ja teki hommia iltaisin. Ulkopuolista rahoitusta haetaan yleensä vasta, kun on näyttöä siitä, että asiakas haluaa maksaa tuotteesta.
Sitä, että perustaja myy firmansa tai osuutensa siitä, esimerkiksi isommalle yritykselle tai sijoittajille. Se on yksi tapa, jolla startup-perustajat tekevät isot rahansa.
Julkisista lähteistä: haastatteluista, uutisista, yritysten omilta sivuilta ja julkisista talousluvuista. Jokaisen tarinan lopussa on linkit. Niitä kannattaa lukea tarkemmin ja niistä voi oppia lisää mitä ja miten tehtiin.
Emme. Ei kursseja, ei valmennusta, ei "eksklusiivista yhteisöä". Olemme vain koonneet tietoa netistä yhdelle saitille. Suomeksi.
