Järki-Saneerauksen ensimmäinen kasvukone ei ollut sovellus tai algoritmi. Se oli Eerik Säkkinen itse kiertämässä ovelta ovelle Riihimäen seudulla ja kysymässä omakotitalojen omistajilta, voisiko katon kuntoa tulla katsomaan.
Säkkinen syntyi vuonna 1991 ja on itse kertonut yrittäjyytensä alkaneen 21-vuotiaana. Järki-Saneeraus aloitti toimintansa vuonna 2013 Lopella. Alussa Säkkinen työskenteli yksin ja hoiti toimistoa kotoaan.
Yrityksen oma vuonna 2018 julkaistu historia kuvaa alkuvaihetta hyvin käytännöllisesti. Säkkinen myi remontteja suoraan ovelta ovelle. Hän uskoi siihen, että tarpeeksi suuri määrä asiakaskäyntejä tuottaa lopulta kauppaa.
Kauppa alkoi käydä nopeasti. Ensimmäinen työntekijä palkattiin jo muutaman kuukauden jälkeen. Tämä muutti yrityksen heti pois yksinyrittäjän mallista. Säkkisen piti siirtyä tekemisestä myös rekrytointiin, työn johtamiseen ja prosessien rakentamiseen.
Järki-Saneeraus ei yrittänyt kopioida kilpailijoiden rakennetta. Se rakensi suuren osan palveluketjusta itse saman katon alle. Myynti, materiaalit, asennus, logistiikka ja jätteiden käsittely pyrittiin yhdistämään hallituksi prosessiksi.
Yrityksessä kehitettiin myös vahvasti itseohjautuvaa johtamismallia. Säkkinen on korostanut työntekijöiden luottamusta ja sitä, että kehitysideoita tulee organisaation eri osista. Tämä poikkesi perinteisestä rakennusalan komentoketjusta.
Kasvu oli nopeaa mutta lähteiden mukaan myös kannattavaa. Vuonna 2018 liikevaihto oli noin 8,2 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 35. Vuonna 2019 liikevaihto nousi 10,29 miljoonaan ja työntekijöitä oli 46.
Vuonna 2020 liikevaihto oli Suomen Yrittäjien mukaan 12,7 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 67. Vuonna 2021 henkilöstömäärä nousi jo yli 80:n ja yhdessä vaiheessa lähes sataan.
Säkkinen valittiin vuonna 2021 valtakunnalliseksi Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Hän oli silloin 30-vuotias. Kahdeksassa vuodessa yhden ihmisen kotitoimistosta oli syntynyt kymmeniä työntekijöitä työllistävä rakennusalan yritys.
Järki-Saneeraus kehitti kilpailuetua myös asioista, jotka ulospäin näyttävät arkisilta. Yksi niistä oli jätteiden kierrätys. Yritys järjesti oman logistiikan, jolla työmailta kerättiin pellit, puut ja sekajäte. Suomen Yrittäjät kuvasi mallia sekä vastuulliseksi että taloudellisesti kannattavaksi.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että “innovaatio” ei aina tarkoita patenttia tai uutta teknologiaa. Perinteisellä alalla kilpailuetu voi syntyä prosessista: kuinka nopeasti työ tehdään, kuinka vähän hukkaa syntyy, kuinka hyvin työntekijät tekevät päätöksiä ja kuinka helppo asiakkaan on ostaa.
Säkkinen oli myös hyvin myyntivetoinen perustaja. Alun ovikellomyynti kuulostaa nykyisestä näkökulmasta vanhanaikaiselta, mutta siinä oli yksi selvä etu: perustaja kuuli asiakkaiden vastaväitteet itse.
Kun yrittäjä on ensimmäinen myyjä, hän oppii nopeasti, miksi ihmiset ostavat ja miksi eivät. Näitä havaintoja voi käyttää tarjouksen, hinnan ja prosessin parantamiseen paljon nopeammin kuin jos asiakaskontakti olisi kokonaan ulkoistettu.
Nuorelle rakentajalle Järki-Saneeraus muistuttaa, että suuri kasvuyritys voi syntyä myös alalta, jossa itse palvelu on hyvin tuttu. Uutta ei välttämättä tarvitse olla se, mitä tehdään. Uutta voi olla se, miten koko yritys tekee sen.