Zenjob syntyi ongelmasta, jonka perustajat tunsivat opiskelijoina itse.
Fritz Trott, Cihan Aksakal ja Frederik Fahning näkivät, kuinka hankalaa sopivan osa-aikatyön löytäminen saattoi olla. Työpaikkoja etsittiin ilmoituksista, henkilöstövuokrausyritysten kautta ja pitkien hakuprosessien avulla, vaikka opiskelija olisi halunnut vain muutaman työvuoron seuraavalle viikolle.
Samaan aikaan yrityksillä oli vastakkainen ongelma.
Ravintola, kauppa, tapahtuma tai logistiikkayritys saattoi tarvita kymmeniä ihmisiä lyhyellä varoitusajalla, mutta perinteinen rekrytointi oli liian hidas tällaiseen tarpeeseen.
Perustajat näkivät, että molemmat puolet voisivat hyötyä samasta digitaalisesta alustasta.
Zenjob perustettiin Berliinissä joulukuussa 2015.
Ajatus oli rakentaa appi, jossa opiskelija näkee vapaita työvuoroja ja voi hyväksyä sopivan vuoron puhelimella. Yritys puolestaan ilmoittaa henkilöstötarpeensa digitaalisesti ja saa sopivia työntekijöitä paljon nopeammin kuin tavallisen rekrytointiprosessin kautta.
Tämä kuulostaa nykyään tutulta marketplace-mallilta, mutta työmarkkina tekee siitä teknisesti ja juridisesti paljon vaikeamman kuin tavallisen ilmoitussivuston.
Zenjob ei vain yhdistänyt kahta osapuolta.
Yhtiö toimi myös henkilöstöpalveluna, joka huolehti sopimuksista, palkanmaksusta ja määräaikaiseen työhön liittyvästä hallinnosta.
Se tarkoitti, että tuotteen taustalla piti automatisoida paljon sellaista, mitä käyttäjä ei koskaan näe.
Ensimmäinen versio keskittyi opiskelijoihin ja yksittäisiin työvuoroihin.
Tämä oli hyvin tarkka rajaus.
Opiskelijalla on usein joustava kalenteri mutta epäsäännöllinen tulotarve. Yrityksellä taas on kysyntäpiikkejä, joita vakituinen henkilöstö ei aina kata.
Kun nämä kaksi rytmiä yhdistettiin, palvelu pystyi tuottamaan arvoa molemmille.
Vuonna 2016 Zenjob sulki seed-kierroksen.
Vuonna 2017 Series A toi noin kahdeksan miljoonaa euroa. Vuotta myöhemmin Series B toi noin 15 miljoonaa euroa.
Kasvu tapahtui kaupunki kerrallaan.
Työmarkkinapaikka ei toimi hyvin, jos opiskelijat ovat yhdessä kaupungissa ja työnantajat toisessa. Jokaisessa uudessa kaupungissa tarvittiin riittävästi kysyntää ja tarjontaa samanaikaisesti.
Tämä on sama verkostovaikutuksen cold start -ongelma kuin monissa paikallisissa markkinapaikoissa.
Vuonna 2018 Zenjob kertoi jo yli 8 000 opiskelijan rahoittavan opintojaan palvelun kautta ja yli 1 100 yrityksen käyttävän alustaa.
Tiimi oli kasvanut yli 160 työntekijään.
Pandemia muutti markkinaa rajusti.
Tapahtumat ja ravintolat pysähtyivät, mutta logistiikka, verkkokauppa ja vähittäiskauppa tarvitsivat enemmän joustavaa työvoimaa.
Zenjob pystyi siirtämään painopistettä toimialojen välillä, koska sama tekninen matching- ja henkilöstöprosessi toimi useassa ympäristössä.
Vuonna 2020 yhtiö keräsi uuden kasvukierroksen.
Vuonna 2022 Zenjob ilmoitti 45 miljoonan euron growth-rahoituksesta ja samalla miljoonan välitetyn työvuoron rajapyykistä.
Myöhemmin yhtiö laajensi yksittäisistä työvuoroista myös pidempiin työjaksoihin ja työssäkäyville opiskelijoille suunnattuihin paikkoihin.
Vuonna 2026 Zenjobin omat luvut kertovat yli 50 000 rekisteröidystä ja varmennetusta opiskelijasta sekä yli 3 000 yritysasiakkaasta Saksassa.
Palvelu toimii yli 40 kaupungissa.
Ensimmäinen oppi Zenjobista on kaksipuolisen markkinapaikan rajaus.
Jos palvelu olisi alusta asti yrittänyt välittää kaikkia töitä kaikille ihmisille, sekä työntekijän että yrityksen tarpeet olisivat olleet liian erilaisia.
Opiskelijoiden lyhyet työvuorot muodostivat paljon selkeämmän ensimmäisen segmentin.
Toinen oppi on se, että markkinapaikka ei ole vain käyttöliittymä.
Suurin osa arvosta voi syntyä taustalla olevasta operaatiosta: sopimuksista, henkilöllisyyden tarkistuksesta, palkoista, työluvista, aikatauluista ja matchingista.
Hyvä appi näyttää käyttäjälle yksinkertaiselta juuri siksi, että vaikeus on piilotettu taustalle.
Kolmas oppi on likviditeetti.
Marketplace toimii vain, jos käyttäjä löytää nopeasti jotain relevanttia.
Jos opiskelija avaa appin eikä näe työvuoroja, hän poistuu.
Jos yritys lähettää tarpeen eikä saa työntekijää, se palaa vanhaan ratkaisuun.
Siksi kaupungin avaaminen vaatii tasapainoa molempien osapuolten välillä.
Neljäs oppi on nopea palkanmaksu osana tuotetta.
Zenjob on käyttänyt mallia, jossa työntekijä saa osan palkastaan hyvin nopeasti työvuoron jälkeen.
Nuorelle opiskelijalle tämä voi olla yhtä tärkeä ominaisuus kuin tuntipalkka itse.
Tuote ei siis ratkaise vain työn löytämistä vaan myös kassavirtaa.
Viides oppi on datan käyttö henkilöstössä.
Kun alusta näkee tuhansia työvuoroja, se voi oppia, millainen työntekijä hyväksyy minkäkin työn, kuinka nopeasti vuoro täyttyy ja missä kysyntää syntyy.
Ajan myötä matching voi muuttua nopeammaksi kuin perinteisessä henkilöstövuokrauksessa.
Kuudes oppi on regulaatio.
Työvoiman välitys ei ole tavallinen verkkokauppa.
Työsuhteisiin, väliaikaiseen työvoimaan ja palkanmaksuun liittyy paljon sääntöjä.
Se nostaa ensimmäisen tuotteen rakentamisen vaikeutta mutta muodostaa samalla esteen uudelle kilpailijalle.
Zenjobin perustajat olivat itse opiskelijoita, kun he näkivät ongelman.
He eivät lähteneet digitalisoimaan työmarkkinaa teoreettisesti, vaan omasta kokemuksesta: opiskelijan pitäisi pystyä sovittamaan työ omaan elämäänsä paljon joustavammin.
Kymmenen vuotta myöhemmin yhtiö on kerännyt yli sata miljoonaa euroa rahoitusta ja rakentanut valtakunnallisen opiskelijatyön infrastruktuurin Saksaan.
Tarinan hyödyllisin osa on kuitenkin ensimmäinen rajaus.
He eivät yrittäneet ratkaista "työelämän tulevaisuutta" yhdellä kertaa.
He ratkaisivat ensin yhden asian: miten opiskelija löytää nopeasti yhden sopivan työvuoron ja miten yritys löytää siihen yhden sopivan ihmisen.
Zenjobin mallissa on vielä yksi tärkeä ero tavalliseen työpaikkaportaaliin. Kun alusta itse työllistää vuoroon menevän henkilön, se voi standardoida suuren osan kokemuksesta molemmille puolille. Yritys ei joudu tekemään jokaista työsopimusta alusta, ja opiskelija tietää paremmin, milloin palkka tulee ja millaiset ehdot ovat. Tämä kasvattaa luottamusta mutta tekee samalla Zenjobista operatiivisesti raskaamman kuin pelkän ilmoitustaulun.
Juuri tämä vaikeus voi kuitenkin muodostaa vallihaudan. Kilpailijan pitää rakentaa appin lisäksi lupa- ja palkanmaksuprosessit, yritysmyynti sekä tarpeeksi tiheä työntekijäverkosto. Kun kaikki neljä toimivat yhdessä, pelkkä paremman näköinen käyttöliittymä ei riitä kopioimaan palvelua.