Diego Fanara ja Kimeshan Naidoo muuttivat molemmat ulkomailta Isoon-Britanniaan opiskelemaan. Diego opiskeli Lontoossa ensin sijoittamista ja riskienhallintaa ja sitten rahoitusta Imperial Collegessa. Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Kimeshan suoritti tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnon University College Londonissa eli UCL:ssä.
Molempia yhdisti sama turhautuminen. Kun yliopistoa valitsee toisesta maasta, kampuksella ei voi käydä, eikä ole ketään, jolta kysyä, millaista siellä oikeasti on opiskella.
Perustajien tarkkoja ikiä ei ole julkaistu. Diego perusti yrityksen heti maisteriopintojensa jälkeen, joten hän oli vielä nuori vastavalmistunut, kun hän aloitti.
## Oivallus: yliopistoilla on jo lähettiläät
Kaksikko huomasi, että monilla yliopistoilla oli jo opiskelijalähettiläitä. Ongelma oli, että heitä käytettiin vain avoimien ovien päivillä, messuilla ja orientaatioviikoilla. Kimeshanin mukaan nykyiset opiskelijat ovat yliopiston paras voimavara, kun halutaan kertoa, millaista opiskelu oikeasti on, mutta yliopistot eivät hyödyntäneet heitä verkossa.
Ratkaisu ei siis vaatinut uusia ihmisiä vaan uuden kanavan. Siitä syntyi Unibuddy. Se on alusta, jossa hakijat voivat keskustella nykyisten opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa chatissa ja verkkotapahtumissa. Suosittuja aiheita ovat esimerkiksi sopeutuminen, opinto-ohjelmat, työllistyminen ja hakuvaatimukset.
## SaaS yliopistoille
Unibuddyn liiketoimintamalli on selkeä ja helppo selittää asiakkaalle: yliopistot maksavat tilausmaksun, ja palvelu upotetaan niiden omille verkkosivuille. Hakijalle palvelu on täysin ilmainen, eikä sen käyttö vaadi mitään erillistä. Yliopisto saa kontakteja, paremman hakijakokemuksen ja enemmän hakijoita, jotka päättävät lopulta opiskella siellä.
Tämä on esimerkki B2B-SaaS-yrityksestä, joka ratkaisee kuluttajan ongelman. Ongelman tuntee hakija, mutta maksaja on yliopisto, jolla on selkeä syy maksaa: jokainen uusi opiskelija tuo lukukausimaksuja.
Kimeshan toi yritykseen teknistä kokemusta. Ennen Unibuddya hän oli työskennellyt ohjelmistokehittäjänä kaksi ja puoli vuotta ja osallistunut Entrepreneur First -ohjelmaan, joka kokoaa yhteen tulevia perustajia. Hän oli myös perustanut aiemmin StudentView-nimisen yrityksen. Diego vastasi liiketoiminnasta ja toimi yrityksen toimitusjohtajana.
## Tukea yliopistolta
Yritys rekisteröitiin syyskuussa 2015. Vuosina 2016–2017 perustajat saivat maksutonta neuvontaa ja toimistotilaa UCL:n yrittäjyyskeskuksesta BaseKX:stä. Sieltä he siirtyivät UCL:n teknologiakeskukseen IDEALondoniin, joka auttaa yrityksiä rahoituksen, tilojen ja kasvuneuvonnan kanssa.
Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2017 viiden yliopiston kanssa. Myöhemmin palvelu levisi nopeasti. Vuonna 2019 Unibuddy aloitti yhteistyön brittiyliopistojen hakupalvelu UCASin kanssa.
## Miksi yliopistot maksavat
Yliopistojen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi on kilpailtua. Jokainen hakija vertaa useita yliopistoja eri maissa. Jos hakija saa jutella oikean opiskelijan kanssa, hän saa luotettavampaa tietoa kuin esitteestä ja tuntee kuuluvansa joukkoon jo ennen saapumistaan. Yliopistolle tämä tarkoittaa, että useampi hakija valitsee juuri sen. Kun yksi uusi opiskelija tuo yliopistolle huomattavat lukukausimaksut, pienikin parannus hakijoiden päätöksissä kattaa palvelun hinnan moninkertaisesti.
Hakija hyötyy saamastaan tiedosta, yliopisto uusista opiskelijoista ja lähettiläät pääsevät kertomaan omasta opiskelustaan. Kun kaikki osapuolet hyötyvät, liiketoimintamalli on vahva.
## Pandemia kiihdytti kasvua
Kun koronapandemia sulki kampukset, yliopistot eivät voineet järjestää avoimien ovien päiviä. Unibuddyn kaltainen verkkopalvelu muuttui välttämättömäksi. UCL:n mukaan yrityksen liikevaihto lähes nelinkertaistui pandemian aikana.
Maaliskuussa 2020 yritys keräsi viiden miljoonan dollarin rahoituksen, ja heinäkuussa 2021 se keräsi 20 miljoonan dollarin B-kierroksen, jota johti pääomasijoittaja Highland Europe. Tuolloin Unibuddy toimi yli 450 oppilaitoksen kanssa 35 maassa, ja palvelussa oli lähetetty noin 12 miljoonaa viestiä. Britanniassa se toimi yli 80 prosentin korkeakouluista kanssa.
Tärkeä askel oli myös UCAS-yhteistyö. Kun brittiyliopistojen yhteinen hakupalvelu teki yhteistyötä Unibuddyn kanssa, palvelu tuli näkyväksi hakijoille jo hakuvaiheessa. Yksittäisten yliopistojen myyntityö helpottui, kun alan keskeinen toimija oli mukana. B2B-yritykselle tällainen kumppanuus voi olla yhtä arvokas kuin suuri asiakas.
## 600 yliopistoa ja 191 maata
Vuonna 2026 UCL kertoi, että Unibuddy toimi yli 600 yliopiston kanssa, palvelua käytettiin 191 maassa, yrityksessä oli yli 300 työntekijää ja rahoitusta oli kerätty yli 29 miljoonaa puntaa. Käyttäjäpalautteen mukaan yhdeksän kymmenestä palvelua käyttäneestä opiskelijasta tunsi olonsa varmemmaksi yliopistovalinnastaan.
## Kokeile itse
Unibuddyn idea toimii pienessäkin mittakaavassa. Jos koulussasi on tulevia opiskelijoita tai vaihto-oppilaita, kokeile järjestää heille tapa kysyä kysymyksiä nykyisiltä opiskelijoilta, esimerkiksi chat-ryhmässä. Seuraa, mitä kysytään eniten. Samalla opit, onko ideassa tarvetta ja kuka voisi olla valmis maksamaan siitä, että kokemus paranee.
## Mitä tästä voi oppia
**Aloita pienellä asiakasjoukolla.** Viisi ensimmäistä yliopistoa riittivät todistamaan, että palvelu toimii.
**Oma kokemus on paras tutkimus.** Molemmat perustajat olivat itse kokeneet, kuinka vaikeaa yliopiston valitseminen ulkomailta on.
**Käytä olemassa olevia resursseja.** Unibuddy ei keksinyt opiskelijalähettiläitä. Se vei jo olemassa olevan toimintatavan verkkoon.
**Löydä oikea maksaja.** Hakija hyötyy, mutta yliopisto maksaa, koska se hyötyy vielä enemmän.
**Yliopiston tuki on arvokasta.** Ilmainen toimisto ja neuvonta auttoivat yrityksen alkuun ilman suurta rahoitusta.
**Kaksi erilaista perustajaa täydentää toisiaan.** Kimeshan toi teknisen osaamisen, Diego liiketoiminnan.
**Kriisi voi muuttaa tuotteen tarpeelliseksi.** Pandemia teki verkkokohtaamisista välttämättömiä, ja Unibuddy oli valmiina.