Jonathan Anguelov oli 27-vuotias, kun Aircall syntyi Pariisissa vuonna 2014 yhdessä Olivier Pailhèsin, Pierre-Baptiste Béchun ja Xavier Durandin kanssa.
Idea syntyi eFounders-startup-studiossa yhdestä hyvin käytännöllisestä yritysongelmasta.
Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli asiakaspalvelunumeroita eri maissa, mutta puhelinjärjestelmän rakentaminen oli kallista ja teknisesti hankalaa.
Jos yritys kasvoi nopeasti, vanha toimistopuhelin ei skaalautunut.
Useita numeroita hallittiin Skypellä tai erillisillä operaattoriratkaisuilla.
Puhelut eivät yhdistyneet kunnolla CRM-järjestelmään.
Esihenkilö ei nähnyt, kuinka monta puhelua jäi vastaamatta tai miten tiimi suoriutui.
Aircallin perustajat halusivat tehdä yrityspuhelimesta ohjelmiston.
Ensimmäinen versio rakennettiin muutamassa viikossa.
Tavoite oli, että yritys voisi ottaa puhelinnumeron käyttöön lähes samalla tavalla kuin se ottaa käyttöön uuden SaaS-työkalun.
Ei fyysistä puhelinkeskusta.
Ei raskasta asennusprojektia.
Numero, käyttäjät, soittojono ja asetukset pilvestä.
Teknisesti tämä ei ollut kuitenkaan helppo SaaS.
Puhelu on reaaliaikainen tapahtuma.
Jos CRM-sivu latautuu sekunnin hitaasti, käyttäjä ärsyyntyy.
Jos puhelun ääni pätkii sekunnin, keskustelu voi mennä pilalle.
Aircall joutui siksi rakentamaan teleoperaattoreiden, Internet-yhteyksien ja oman ohjelmiston väliin erittäin luotettavan infrastruktuurin.
Vuonna 2015 tiimi osallistui 500 Startups -kiihdyttämöön San Franciscossa.
Samana vuonna Aircall keräsi 2,75 miljoonaa dollaria rahoitusta.
Yhtiö kasvoi viidestä työntekijästä viiteentoista vain muutamassa kuukaudessa ja liikevaihto kolminkertaistui.
Tuote alkoi kiinnostaa erityisesti nopeasti kasvavia myynti- ja asiakaspalvelutiimejä.
Aircall ei yrittänyt korvata vain pöytäpuhelinta.
Se integroitui Salesforceen, HubSpotiin, Zendeskkiin, Slackiin ja muihin yrityksen käyttämiin työkaluihin.
Kun asiakas soitti, työntekijä pystyi näkemään kuka soittaa ja mitä hänen kanssaan on aiemmin tapahtunut.
Puhelu muuttui osaksi asiakasdataa.
Tämä teki tuotteesta paljon arvokkaamman kuin pelkän halvan puhelinliittymän.
Vuonna 2021 Aircall keräsi 120 miljoonan dollarin Series D -kierroksen.
Yhtiön arvostus nousi yli miljardin dollarin.
Vuonna 2022 Aircall ylitti sadan miljoonan dollarin annual recurring revenue -rajan.
Se oli tärkeä SaaS-virstanpylväs.
Yhtiö oli muuttunut startupista suureksi kansainväliseksi ohjelmistoliiketoiminnaksi.
Vuoteen 2026 mennessä Aircall kertoo palvelevansa yli 23 000 yritystä yli sadassa maassa.
Yhtiö on laajentanut äänen rinnalle SMS-viestintää, WhatsAppia ja AI-pohjaisia asiakaspalvelutoimintoja.
AI pystyy muun muassa tekemään puheluista yhteenvetoja, analysoimaan keskusteluita ja hoitamaan osan yksinkertaisista puheluista automaattisesti.
Ensimmäinen oppi Aircallista on vanhan infrastruktuurin muuttaminen SaaSiksi.
Puhelin ei ollut uusi keksintö.
Perustajat muuttivat sen hallinnan, analytiikan ja integraatiot modernin pilviohjelmiston logiikkaan.
Toinen oppi on integraatioiden arvo.
Yritysohjelmisto harvoin toimii yksin.
Mitä paremmin Aircall istui CRM:n, tukijärjestelmän ja muiden työkalujen väliin, sitä vaikeampi asiakkaan oli korvata se.
Kolmas oppi on näkymättömän teknisen laadun merkitys.
Käyttäjä ei välttämättä näe palvelinarkkitehtuuria tai teleoperaattorireititystä.
Hän vain huomaa, jos puhelu toimii tai ei toimi.
Infrastruktuurituotteessa luotettavuus on itse ominaisuus.
Neljäs oppi on B2B:n kansainvälisyys.
Kun yritys tarvitsee paikallisen puhelinnumeron useassa maassa, yksi ohjelmistopalvelu voi ratkaista saman ongelman globaalisti.
Tämä teki Aircallista luontevasti kansainvälisen tuotteen jo varhaisessa vaiheessa.
Viides oppi on tuotteen laajentaminen asiakkaan työnkulussa.
Puhelu oli ensimmäinen wedge.
Sen ympärille voitiin myöhemmin lisätä analytiikkaa, viestintää ja AI-työkaluja ilman että asiakkaan piti vaihtaa kokonaan uuteen palveluun.
Jonathan Anguelov oli 27-vuotias, kun Aircall perustettiin.
Hän ei rakentanut uutta sosiaalista mediaa tai kuluttaja-appia.
Hän auttoi muuttamaan yhden yritysmaailman vanhimmista työkaluista moderniksi pilvipalveluksi.
Se on hyvä muistutus siitä, että valtava startup-mahdollisuus voi löytyä myös teknologiasta, jota kaikki ovat jo käyttäneet vuosikymmeniä.
Aircallin kohdalla kannattaa huomata myös se, että tuotteen käyttöönotto voi toimia kasvun esteenä tai moottorina. Perinteinen puhelinjärjestelmä saattoi vaatia laitteita, asentajan ja pitkän projektin. Aircall pyrki tekemään käyttöönotosta itsepalvelumaisemman. Mitä nopeammin pieni myyntitiimi sai numeron toimimaan, sitä helpompi tuotetta oli kokeilla ilman raskasta ostopäätöstä.
Toinen vahva ominaisuus oli puheludatan yhdistäminen työnkulkuun. Pelkkä tieto siitä, että asiakas soitti, on rajallinen. Kun sama tapahtuma kirjautuu CRM:ään, siitä tulee osa myynnin tai asiakaspalvelun prosessia. Silloin puhelin ei ole erillinen kanava vaan yksi tietolähde muiden joukossa.
Aircall näyttää myös hyvin, miten B2B-SaaS voi kasvaa alhaalta ylöspäin. Pieni tiimi voi ottaa työkalun käyttöön ensin yhdessä maassa tai yhdessä osastossa. Jos se toimii, sama asiakas voi lisätä lisää käyttäjiä, numeroita ja integraatioita ilman että myynti alkaa aina nollasta.
Nykyinen AI-vaihe jatkaa samaa logiikkaa. Kun puhelut kulkevat jo järjestelmän läpi, niiden transkriptio, yhteenveto, laadun arviointi ja automaattinen vastaaminen voidaan lisätä suoraan olemassa olevan datan päälle. AI ei siis ole irrallinen lisä, vaan seuraava kerros valmiissa työnkulussa.
Aircallin kilpailuetu ei siis lopulta ollut se, että puhelu kulkee Internetin yli. Se oli se, että puhelusta tehtiin hallittava, mitattava ja integroitava ohjelmistotapahtuma. Kun tällainen muutos onnistuu vanhassa työkalussa, koko kategorian käyttökokemus voi muuttua.
Juuri tällainen muutos voi luoda hyvin pitkäikäisen B2B-yhtiön.
Silloin vanha puhelin muuttuu aidosti ohjelmistoalustaksi.
Se on paljon enemmän kuin digitaalinen puhelinvaihde.