Vuonna 1995 Helsingin teknillisen korkeakoulun verkossa tapahtui vakava tietoturvaloukkaus. Verkkoon oli asennettu ohjelma, joka keräsi käyttäjätunnuksia ja salasanoja verkkoliikenteestä.
Kun ohjelma löydettiin, sen tietokannassa oli tuhansia tunnuksia ja salasanoja. Mukana oli tietoja myös Tatu Ylösen käyttämistä järjestelmistä.
Ylönen oli tutkija Teknillisessä korkeakoulussa. Hän alkoi perehtyä kryptografiaan ja miettiä, miten etäkirjautuminen voitaisiin tehdä turvallisesti.
Tuohon aikaan telnetin ja rloginin kaltaiset työkalut olivat yleisiä. Ne oli suunniteltu aikaan, jolloin verkkoa pidettiin paljon luotettavampana ympäristönä kuin nykyään.
Ylönen alkoi kirjoittaa omaa ratkaisuaan keväällä 1995. Tavoitteena oli korvata suojaamattomat etäyhteydet salatulla protokollalla.
Kehitys eteni nopeasti. SSH:n oman historian mukaan ensimmäinen versio syntyi noin kolmessa kuukaudessa.
Heinäkuussa 1995 Ylönen julkaisi SSH:n avoimena ohjelmistona internetissä. Hän lähetti ilmoituksia teknisille sähköpostilistoille ja uutisryhmiin.
Ennen julkaisua hän pyysi IANA:lta protokollalle porttinumeroa. Portit 21 ja 23 kuuluivat FTP:lle ja telnetille. Niiden välissä oleva 22 oli vapaana, ja siitä tuli SSH:n oletusportti.
Ohjelmisto alkoi levitä nopeasti. Ongelma ei ollut suomalainen vaan maailmanlaajuinen: palvelimille piti päästä turvallisesti internetin yli.
Kun käyttö kasvoi, myös kaupallisen tuen tarve kasvoi. Ylönen perusti SSH Communications Securityn joulukuussa 1995.
Hän oli syntynyt vuonna 1968, joten oli yhtiötä perustaessaan noin 27-vuotias.
Yhtiö kasvoi poikkeuksellisen nopeasti. SSH:n omien tietojen mukaan viidessä vuodessa myynti nousi noin 20 miljoonaan dollariin ja henkilöstö 190 työntekijään.
Vuonna 2000 yhtiö listautui Helsingin pörssiin.
SSH-protokollasta tuli samalla paljon suurempi asia kuin yhden yrityksen tuote. Sen avoimet toteutukset levisivät Unix- ja Linux-järjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja pilvipalveluihin.
SSH:n mukaan protokollaa käytetään nykyään erittäin laajasti maailman palvelinten ja verkkolaitteiden hallintaan.
Tarinassa on kiinnostava jännite avoimen ohjelmiston ja yrityksen välillä. Ylönen julkaisi protokollan laajasti käyttöön, mikä auttoi siitä tulemaan standardi. Yritys rakensi liiketoiminnan turvallisuustuotteiden, tuen ja yritystason ratkaisujen ympärille.
Nuorelle rakentajalle tämä näyttää, että avoin julkaisu ei aina tuhoa liiketoimintaa. Joissakin teknisissä tuotteissa laaja käyttöönotto voi tehdä protokollasta standardin, jonka ympärille syntyy paljon suurempi markkina.
SSH:n alku muistuttaa myös siitä, että paras tekninen yritysidea voi olla reaktio hyvin todelliseen tapahtumaan.
Ylönen ei ensin kysynyt, mikä kyberturvamarkkina kasvaa eniten. Hän kysyi: miten estän tämän saman hyökkäyksen tapahtumasta uudelleen?
Kun ratkaisu osoittautui hyödylliseksi miljoonille muille, yritys seurasi perässä.