Jokainen, joka on ollut kokouksessa tai luokassa, tuntee tilanteen. Joku yrittää saada läppärin kuvan näytölle, kaapeli on väärää mallia, adapteria ei löydy ja kaikki odottavat. Kööpenhaminalainen Airtame syntyi vuonna 2013 juuri tästä turhautumisesta.
Idea ei alun perin ollut Jonas Gyalokayn. Unkarilainen ohjelmistokehittäjä Attila Sükösd oli rakentanut langatonta näytönjakoa harrastusprojektina yli vuoden. Hän kertoi siitä Jonasille, joka työskenteli samassa yrityksessä markkinoinnissa. Attilan mukaan Jonas näki potentiaalin heti, ja kaksikko alkoi miettiä yhdessä, miten idea saataisiin toteutettua. Toukokuussa 2013 työ muuttui vakavaksi, kun he alkoivat valmistella joukkorahoituskampanjaa, jonka piti alun perin alkaa elokuussa.
Jonas oli tuolloin 23-vuotias. Hän oli opiskellut Copenhagen Business Schoolissa yrittäjyyttä ja tietotekniikan johtamista vuodesta 2009, mutta jätti opinnot myöhemmin kesken. Lisäksi hänellä oli vuoden ikäinen poika.
## Tuote: pieni tietokone HDMI-porttiin
Airtame oli pieni laite, joka kytketään television, projektorin tai näytön HDMI-porttiin. Kun tietokoneelle asennettiin Airtamen ohjelmisto, koko näytön kuva ja ääni voitiin jakaa langattomasti. Ohjelmisto toimi Macissa, Windowsissa ja Linuxissa. Chromecastin kaltaiset tuotteet oli tehty lähinnä viihdepalvelujen suoratoistoon, kun taas Airtame keskittyi koko työpöydän jakamiseen. Alkuvaiheessa tiimi päätti patentoinnin sijaan julkaista teknologiansa avoimena lähdekoodina.
Tiimi kasvoi viiteen perustajaan. Kampanjaa varten tarvittiin ammattimainen video. Sen tekivät Brian Kyed ja Marius Klausen videotuotantoyhtiöstä, ja he päättivät lähteä mukaan. Marius Klausen oli aloittanut yrittäjänä jo 19-vuotiaana. Viidenneksi perustajaksi tuli luova johtaja. Yritys perustettiin virallisesti heinäkuussa 2013.
## Joukkorahoitus markkinatestinä
Ensimmäistä versiota ei rahoitettu sijoittajilla vaan asiakkailla. Alun perin tavoitteena oli Kickstarter, mutta tiimi vaihtoi Indiegogoon. Kampanja alkoi 21.11.2013, ja tavoitteena oli 160 000 dollaria. Ensimmäisenä päivänä kertyi 29 000 dollaria, ja kuuden päivän jälkeen 100 000 dollaria. Tavoite täyttyi, kun kampanjaa oli jäljellä vielä yli 30 päivää. Samana päivänä Airtame voitti Tanskan teknillisen yliopiston AppGarage-hautomon demopäivän.
Tammikuussa 2014 kampanja päättyi. Yli 12 000 tukijaa oli luvannut yhteensä noin 1,26–1,3 miljoonaa dollaria, ja ennakkotilauksia kertyi noin 15 000. Tiimi sai myös Engadgetin CES-messujen parhaan startupin palkinnon. Tanskalaiselle kuusihenkiselle tiimille tämä oli poikkeuksellinen alku. Jonas on myöhemmin kuvannut joukkorahoitusta demokraattisimmaksi ja suorimmaksi tavaksi testata liiketoiminnan potentiaalia. Hänen tärkein neuvonsa kampanjaa suunnitteleville oli rakentaa jotain, johon oikeasti uskoo, eikä yrittää tehdä nopeaa rahaa. Hän myönsi kokeilleensa aiemmin myös jälkimmäistä lähestymistapaa ja todenneensa, ettei se kestä pitkään.
## Kun menestys muuttuu ongelmaksi
Ylirahoituksella oli myös hintansa. Helmikuussa 2015, yli vuosi kampanjan jälkeen, noin 15 000 ennakkotilauksesta oli toimitettu vasta vähän yli 3 000. Jonas sanoi TechCrunchille, että ylirahoitus on hienoa, mutta nopea skaalaaminen on äärimmäisen vaikeaa ja vie aikaa. Hänen mukaansa lähes kaikki ylirahoitetut laiteprojektit myöhästyvät. Kun tilauksia tulee kymmenkertaisesti suunniteltuun nähden, alkuperäiset suunnitelmat eivät enää päde. Tiimi kasvoi kuudesta 17 henkeen, enimmäkseen ohjelmistokehittäjiin.
Samaan aikaan yritys keräsi 1,4 miljoonan dollarin siemenrahoituksen tanskalaiselta SEED Capitalilta ja Libraton-kaiutinyhtiön perustajalta Tommy Andersenilta.
## Kuluttajista kouluihin ja yrityksiin
Alussa Airtame markkinoitiin laajalle yleisölle, esimerkiksi elokuvien suoratoistoon kotona. Varsinainen asiakaskunta löytyi kuitenkin kokoushuoneista ja luokista. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä laitteita myytiin pelkästään Tanskassa 53 koululle, oppilaitokselle ja yliopistolle. Jonas kertoi tuolloin, että moni pieni yritys osti Airtamen ikään kuin joululahjaksi itselleen ennen tilikauden loppua, mutta selvästi eniten ostoja tekivät koulut, jotka käyttivät budjettiensa viimeiset rahat. Myöhemmin yritys keskittyi selvästi oppilaitoksiin ja yrityksiin.
Yhtiön mukaan 100 000 laitteen raja ylittyi elokuussa 2018. Myöhemmin Airtame rakensi laitteen ympärille pilvipalvelun, jolla voi hallita laitteita etänä ja näyttää infonäyttöjen sisältöjä. Näin laitteen kertamyynti muuttui osittain jatkuvaksi ohjelmistotuloksi. Vuonna 2021 yhtiö keräsi 4,9 miljoonaa euroa kansainväliseen laajentumiseen. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan Airtamea käytti yli 18 000 yritystä ja oppilaitosta, ja työntekijöitä oli yli 80 Kööpenhaminassa, New Yorkissa ja Budapestissa.
## Hinta perustajalle
Airtamen tarinassa on myös vähemmän näyttävä puoli. Jonas yritti rakentaa yritystä, kasvattaa kahta pientä lasta ja jatkaa opintojaan samaan aikaan. Vuonna 2018 hän oli 28-vuotias toimitusjohtaja, jolla oli vaimo ja kaksi lasta. Tanskalaisen IT-median mukaan hän joutui lopulta sairauslomalle stressin takia. Hänen tarinaansa on myöhemmin käytetty esimerkkinä tanskalaisessa johtamiskirjassa, joka käsittelee sitä, miten yrittäjä voi kasvattaa yritystä polttamatta itseään loppuun. Vuonna 2019 Airtame siirtyi kahden toimitusjohtajan malliin, ja myöhemmin Jonas siirtyi hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi.
## Mitä tästä voi oppia
**Hyvä idea voi tulla toiselta.** Jonas ei keksinyt tekniikkaa, mutta hän tunnisti sen arvon ja osasi kertoa siitä maailmalle.
**Joukkorahoitus on lupaus, ei pelkkää rahaa.** Jokainen tukija odottaa laitetta, ja tuhansien toimitusten myöhästyminen on vakava ongelma.
**Ensimmäinen asiakassegmentti ei aina ole oikea.** Kodin viihdelaitteesta tuli lopulta koulujen ja yritysten työväline.
**Kestävä tahti kuuluu strategiaan.** Nuorena aloittava perustaja voi jaksaa pitkään, mutta ei loputtomiin.