Jenny Griffiths opiskeli tietojenkäsittelytiedettä Bristolin yliopistossa. Hän oli yksi harvoista naisista kurssillaan ja kiinnostunut sekä ohjelmoinnista että muodista. Opintojensa lopputyönä hän kehitti ohjelmiston, joka pystyi tunnistamaan vaatteen kuvasta ja etsimään samanlaisia vaatteita verkkokaupoista.

Idea syntyi tavallisesta arjen tilanteesta. Kun näkee kadulla, lehdessä tai tv-sarjassa vaatteen, josta pitää, sitä on hyvin vaikea löytää. Hakukoneeseen voi kirjoittaa sanoja, mutta miten kuvailla tarkkaa kuosia, väriä ja leikkausta? Jenny halusi, että vaatteen voisi etsiä pelkällä kuvalla.

## Opinnäytetyöstä yritykseksi

Jenny perusti opinnäytetyönsä pohjalta Snap Fashion -nimisen yrityksen. Hän oli tuolloin vastavalmistunut, noin 22-vuotias. Idea oli sama kuin lopputyössä: käyttäjä ottaa kuvan vaatteesta, ja sovellus näyttää samanlaisia tuotteita eri kaupoista ja eri hintaluokista.

Tekniikka oli vaativaa. Kuvasta tunnistaminen, eli konenäkö, oli tuolloin paljon vaikeampaa kuin nykyään. Ohjelmiston piti ymmärtää värit, kuviot ja muodot, ja erottaa vaate taustasta, ihmisestä ja valaistuksesta. Jennyn tietojenkäsittelyn osaaminen oli yrityksen perusta.

## Tuote: näe, kuvaa, osta

Snap Fashion toimi sovelluksena ja verkkopalveluna. Käyttäjä pystyi ottamaan kuvan tai lataamaan kuvan netistä, ja palvelu haki vastaavia vaatteita yhteistyökauppojen valikoimista. Tulokset näytettiin eri hinnoissa: kallis alkuperäinen ja halvempia vaihtoehtoja.

Liiketoimintamalli perustui kaupankäynnin välittämiseen. Kun käyttäjä osti vaatteen Snap Fashionin kautta, kauppa maksoi palvelulle palkkion. Käyttäjälle palvelu oli ilmainen. Tätä kutsutaan kumppanimarkkinoinniksi: palvelu tuo kaupalle asiakkaan ja saa siitä osuuden.

Myöhemmin Snap Fashion laajeni myös miesten vaatteisiin. Teknologiamedia TechCrunch kirjoitti laajentumisesta ja kuvasi Snap Fashionia visuaaliseksi hakukoneeksi.

## Naisena teknologia-alalla

Jenny oli nuori naisperustaja teknologia-alalla, jossa naisia oli vähän sekä perustajina että sijoittajina. Hänestä tuli esikuva, jonka tarinaa on käytetty kannustamaan tyttöjä teknologian ja ohjelmoinnin pariin. Hänen oma tarinansa näyttää, että teknologia ja muoti eivät ole vastakohtia: hän yhdisti ne tavalla, johon kumpikaan ala ei yksin olisi päässyt.

Vuonna 2015 Jenny sai MBE-kunniamerkin teknologiaan liittyvästä työstään. Hän oli tuolloin alle 30-vuotias. Bristolin yliopisto kertoi palkinnosta ja nosti hänet esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen tutkinnon suorittaneista.

## Haasteet

Visuaalinen haku kuulosti vuonna 2012 tulevaisuudelta. Samalla se oli vaikea tuote rakentaa pienellä tiimillä. Suuret teknologiayhtiöt investoivat myöhemmin itse massiivisesti kuvahakuun, ja nykyään monet hakukoneet ja verkkokaupat tarjoavat samanlaista toimintoa ilmaiseksi. Pienelle yritykselle suurten yhtiöiden tulo samalle alueelle on suuri riski.

Tämä on tärkeä huomio. Kun nuori yritys on oikeassa siinä, mihin suuntaan teknologia kehittyy, se voi olla liian aikaisin. Markkina ei ole vielä valmis, ja kun se on, suuret toimijat ovat jo tulossa. Kannattaa siksi miettiä, mikä tekee oman ratkaisun vaikeaksi kopioida.

## Konenäkö ennen tekoälybuumia

Snap Fashion syntyi aikana, jolloin konenäkö oli pääosin tutkimusaihe. Nykyään puhelimen kamera tunnistaa kasvot, esineet ja tekstin automaattisesti, mutta vuonna 2012 se oli harvinaista. Jenny rakensi tuotteen tekniikalla, joka oli tuolloin uutta ja vaikeaa. Se teki Snap Fashionista kiinnostavan sijoittajille ja medialle, mutta myös vaativan kehittää.

## Kumppanimarkkinoinnin haaste

Kumppanimarkkinoinnissa palvelu saa palkkion vain, kun käyttäjä ostaa. Palkkiot ovat usein pieniä, joten tuloja kertyy vasta, kun ostoja on paljon. Palvelun on siis kasvatettava käyttäjämääränsä suureksi ennen kuin liiketoiminta kannattaa. Tämä on sama haaste, johon moni ilmainen kuluttajasovellus törmää.

Jennyn tarina on silti arvokas, vaikka Snap Fashion ei noussut maailmanlaajuiseksi jättiläiseksi. Hän osoitti, että opinnäytetyön tekniikasta voi rakentaa oikean tuotteen, ja hän sai kokemusta, jota voi käyttää seuraavissa projekteissa. Kaikkien yritysten ei tarvitse olla suuria menestyksiä ollakseen hyviä oppimiskokemuksia.

## Tukea yliopistolta

Bristolin yliopisto nosti Jennyn esiin esimerkkinä tietojenkäsittelytieteen opiskelijasta, joka perusti yrityksen. Yliopiston tuki, verkostot ja näkyvyys ovat monelle opiskelijayrittäjälle tärkeitä, koska ne tuovat uskottavuutta, jota nuorella perustajalla ei muuten olisi.

Jenny oli myös harvinainen esimerkki perustajasta, joka pystyi itse rakentamaan tuotteensa ytimen. Moni muotialan yrittäjä joutuu palkkaamaan teknologian ulkopuolelta, mutta Jennyllä se oli omissa käsissä.

## Kokeile itse

Jennyn idea syntyi siitä, että hän yhdisti kaksi kiinnostuksen kohdettaan. Kirjoita ylös kaksi asiaa, joista pidät, esimerkiksi pelit ja musiikki tai urheilu ja ohjelmointi. Mieti, millainen tuote tai palvelu voisi syntyä niiden yhdistelmästä. Usein parhaat ideat löytyvät kahden eri maailman rajalta, missä harva on liikkeellä.

## Mitä tästä voi oppia

**Opinnäytetyö voi olla yrityksen perusta.** Snap Fashion syntyi lopputyöstä.

**Yhdistä kaksi kiinnostusta.** Ohjelmointi ja muoti yhdessä synnyttivät uuden tuotteen.

**Rakenna ydin itse, jos pystyt.** Jennyn oma teknologiaosaaminen piti tuotteen hänen käsissään.

**Tekninen osaaminen on kilpailuetu.** Konenäön osaaminen erotti Jennyn monista muotiyrittäjistä.

**Oikeassa oleminen liian aikaisin on riski.** Kun kuvahausta tuli yleistä, suuret yhtiöt tarjosivat sen ilmaiseksi.

**Hyödynnä yliopiston tuki.** Yliopisto toi näkyvyyttä ja uskottavuutta nuorelle perustajalle.

**Esikuvat ovat tärkeitä.** Jennyn tarina on innostanut monia tyttöjä teknologian pariin.