Niels van Deuren oli Rotterdam School of Managementin opiskelija, kun hän lähti vuonna 2008 vaihtoon Singaporeen. Hänellä oli kaksi ongelmaa yhtä aikaa.

Hänen piti löytää itselleen asunto Singaporesta. Samalla hänen piti löytää joku asumaan hänen huoneessaan Rotterdamissa vaihdon ajan.

Molemmat osoittautuivat hankaliksi.

Van Deuren huomasi, ettei opiskelijoille ollut helppoa kansainvälistä palvelua, jossa ulkomaille lähtevä voisi vuokrata oman huoneensa saapuvalle vaihto-opiskelijalle ja samalla löytää huoneen kohdemaasta.

Tästä syntyi HousingAnywhere.

## Idea tuli omasta ongelmasta

Rotterdam School of Managementin mukaan Van Deuren sai idean jo vuoden 2008 vaihdon yhteydessä ja rakensi HousingAnywheren vuonna 2009 ystävien ja muiden opiskelijoiden kanssa.

Hän oli silloin noin 21-vuotias. MT/Sprout kuvasi Van Deurenia 30-vuotiaaksi vuonna 2018, joten perustamisvaihe osui aivan hänen parikymppisyytensä alkuun.

RSM:n alumniesittelyssä on toinen kiinnostava yksityiskohta: Van Deuren perusti HousingAnywheren ilman rahaa ja ilman varsinaista IT-osaamista.

Se pakotti ensimmäisen version yksinkertaiseksi.

## Ensimmäinen tuote oli opiskelijoiden ilmoitustaulu

HousingAnywhere ei aluksi ollut nykyisen kaltainen kokonainen vuokrausalusta maksuineen ja varmistuksineen. Ensimmäinen versio oli käytännössä opiskelijalta opiskelijalle toimiva viestipalvelu.

Vaihtoon lähtevä opiskelija pystyi ilmoittamaan oman huoneensa. Toiseen suuntaan matkustava opiskelija pystyi ottamaan yhteyttä.

Tuotteen ensimmäinen arvo ei tullut monimutkaisesta teknologiasta vaan siitä, että oikeat ihmiset kerättiin samaan paikkaan.

Tämä on markkinapaikan MVP:n kannalta tärkeä ajatus. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, hienompi käyttöliittymä ei ratkaise ongelmaa. Ensin pitää saada riittävästi oikeita osapuolia samaan verkostoon.

## Yliopistoista tuli ensimmäinen maksava asiakas

HousingAnywheren alkuperäinen liiketoimintamalli oli poikkeuksellinen. Opiskelijat saivat käyttää palvelua, mutta yliopistot maksoivat jäsenyydestä.

Yliopistolla oli siihen syy. Kansainväliset opiskelijat tarvitsivat asuntoja, mutta koululla ei ollut välttämättä omaa tarjontaa riittävästi. HousingAnywhere auttoi opiskelijoita löytämään toisensa ja antoi yliopistolle valmiin palvelun, jota se pystyi suosittelemaan.

Tämä ratkaisi samalla markkinapaikan jakeluongelman. Sen sijaan, että startup olisi yrittänyt ostaa kalliilla mainonnalla jokaisen opiskelijan erikseen, yliopisto pystyi ohjaamaan suuren joukon käyttäjiä palveluun.

Maastrichtin yliopisto otti Van Deureniin yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa ja kysyi, voisiko palvelun tuoda myös sinne. Se oli vahva merkki siitä, ettei Rotterdamissa nähty ongelma ollut paikallinen.

## Ensimmäinen asiakas ei edes ollut helppo saada

Van Deuren on kertonut myöhemmin, että hänen oma Rotterdam School of Managementinsa ei aluksi innostunut palvelusta. Startupille tämä on hyvä muistutus: se organisaatio, jonka ongelmaa yrität ratkaista, ei välttämättä ole ensimmäinen asiakas.

Kieltäytyminen ei silti todista, ettei markkinaa ole.

HousingAnywhere löysi muita yliopistoja ja laajeni ensin Alankomaihin ja sitten ulkomaille. Virallisen historiikin mukaan palvelu oli vuonna 2011 jo laajentunut muun muassa Espanjaan, Ranskaan, Saksaan ja Tanskaan.

## Liiketoimintamalli muuttui myöhemmin

Yliopistojäsenyydet olivat hyvä tapa käynnistää verkosto, mutta yrityksen kasvaessa malli muuttui.

Van Deuren on kertonut, että HousingAnywhere siirtyi myöhemmin enemmän Airbnb-tyyppiseen malliin, jossa käyttäjä pystyy varaamaan asunnon alustan kautta ja HousingAnywhere saa maksun toteutuneesta vuokrauksesta.

Tämä on merkittävä muutos. Alkuperäisessä mallissa maksava asiakas oli oppilaitos. Uudessa mallissa ansainta kytkeytyi suoraan markkinapaikan tapahtumaan.

Kun maksaminen tuodaan alustalle, yritys pystyy myös tarjoamaan enemmän turvallisuutta. Rahaa voidaan pitää suojattuna siihen asti, että vuokralainen on muuttanut asuntoon, ja sekä vuokranantajan että vuokralaisen riskejä voidaan vähentää.

## Perustaja poistui päivittäisestä johdosta

Van Deuren johti HousingAnywhereta lähes kymmenen vuotta. Vuonna 2018 hän jätti toimitusjohtajan tehtävän ja siirtyi neuvonantajaksi.

Yritys jatkoi kasvua uuden johdon alla.

Tämä on tärkeä osa tarinaa, koska startupin perustajan ei tarvitse olla koko loppuelämäänsä yrityksen operatiivinen johtaja. Van Deurenin suurin työ saattoi olla markkinan tunnistaminen, ensimmäisen verkoston rakentaminen ja toimivan kansainvälistymismallin löytäminen.

Seuraava vaihe tarvitsi toisenlaista organisaatiota.

## Vuoden 2026 HousingAnywhere on paljon suurempi

HousingAnywheren oman nykyisen About-sivun mukaan yli 18 miljoonaa ihmistä etsii vuosittain asuntoa palvelusta. Yhtiö kertoo yli 160 000 kohteesta, yli 100 000 toteutuneesta vuokrauksesta ja yli 300 yliopistokumppanista.

Vuonna 2026 palvelu on siis kaukana opiskelijoiden yksinkertaisesta ilmoitustaulusta. Se tarjoaa verkkovarauksia, maksuja ja työkaluja myös ammattimaisille vuokranantajille.

Silti alkuperäinen ongelma on lähes sama: ihminen muuttaa kaupunkiin, jossa hän ei tunne paikallista asuntomarkkinaa ja haluaa varmistaa asunnon ennen saapumistaan.

## Miksi tämä oli hyvä opiskelijastartup?

Van Deurenilla oli yksi erityinen etu: hän kuului itse kohderyhmään.

Hän tiesi, missä opiskelijat liikkuvat, miten vaihto-ohjelma toimii ja miksi molemmissa päissä syntyy väliaikaisesti tyhjä huone. Hän pystyi testaamaan ideaa ympäristössä, jossa potentiaaliset käyttäjät olivat kirjaimellisesti samalla kampuksella.

Tämä voi olla nuorelle perustajalle suurempi etu kuin pitkä toimialakokemus. Jos ongelma kuuluu omaan arkeen, ensimmäiset käyttäjät ovat usein lähellä.

## Kokeile itse

Mieti yhtä ongelmaa, joka syntyy ihmiselle juuri siirtymävaiheessa: muutto, opiskelun aloitus, ensimmäinen työpaikka, ulkomaille lähtö tai uuden harrastuksen aloittaminen.

Listaa, ketkä kaksi osapuolta voisivat auttaa toisiaan. HousingAnywheressa ne olivat lähtevä opiskelija, jolla oli tyhjä huone, ja saapuva opiskelija, joka tarvitsi huoneen.

Tee yksinkertainen lomake ja taulukko. Yritä yhdistää ensimmäiset viisi paria käsin. Jos ihmiset saavat siitä oikeaa hyötyä, vasta sitten kannattaa automatisoida.

## Mitä tästä voi oppia

**Oma ongelma on hyvä lähtökohta.** Van Deuren koki itse sekä asunnon etsimisen että oman huoneen alivuokraamisen vaikeuden.

**Markkinapaikan ensimmäinen versio voi olla hyvin yksinkertainen.** Aluksi tarvittiin lähinnä ilmoitukset ja viestiyhteys.

**Kolmas osapuoli voi olla maksaja.** Yliopistot maksoivat palvelusta, vaikka opiskelijat käyttivät sitä.

**Jakelukumppani voi olla arvokkaampi kuin mainosbudjetti.** Yksi yliopisto voi tuoda tuhansia oikean kohderyhmän käyttäjiä.

**Ensimmäinen ei ei lopeta markkinaa.** Oma koulu ei aluksi ollut paras asiakas.

**Ansaintamallia saa vaihtaa.** Jäsenyysmaksuista siirryttiin enemmän tapahtumapohjaiseen markkinapaikkamalliin.

**Perustaja voi vaihtaa roolia.** Van Deuren jätti päivittäisen johdon ja yritys jatkoi kasvua.

**Kohderyhmään kuuluminen on etu.** Opiskelija näki ongelman, jota ulkopuolinen ei ehkä olisi huomannut yhtä aikaisin.

---