Simon Hay ja Joe Mathewson olivat noin 14-vuotiaita koululaisia Lontoossa, kun he kyllästyivät siihen, ettei koulun tietoa saanut helposti näkyviin kotona.
Internet oli jo olemassa, mutta koulun järjestelmät eivät tuntuneet samalta maailmalta kuin muu verkko.
Oxford Computer Sciencen alumniprofiilissa Hay kertoo, että hän ja Mathewson olivat opetelleet koodaamista ja rakentaneet vanhoilla tietokoneilla kaikenlaista. He päättivät tehdä työkalun, jonka avulla opettajat voisivat jakaa materiaaleja ja oppilaat voisivat käyttää niitä muuallakin kuin koulun tietokoneella.
Ensimmäinen Firefly-versio syntyi koululaisina.
## Ongelma oli heidän omassa arjessaan
Hyvä startup-idea on usein helpoin huomata silloin, kun perustaja itse on käyttäjä.
Hay ja Mathewson eivät yrittäneet keksiä kouluille ominaisuuksia ulkopuolelta. He elivät koulun järjestelmässä joka päivä.
He tiesivät, kuinka vaikeaa oli löytää oikea dokumentti, tehtävä tai viesti.
Microsoftin Firefly-profiilin mukaan perustajat olivat turhautuneita siihen, että vapaapäivinä piti jopa pyöräillä koululle kysymään opettajilta asioita, jotka olisi pitänyt pystyä hoitamaan verkossa.
Tästä syntyi hyvin konkreettinen tavoite: koulun tiedon piti olla käytettävissä myös koulurakennuksen ulkopuolella.
## Ensimmäinen tuote ei ollut koko yritys
Fireflystä ei tullut heti täysipäiväistä yhtiötä.
Hay ja Mathewson jatkoivat opintojaan. Hay opiskeli myöhemmin tietojenkäsittelytiedettä Oxfordissa ja Cambridgessa, ja hänellä oli myös työjakso Goldman Sachsilla.
Firefly pysyi pitkään sivuprojektina.
Tämä on kiinnostava kohta, koska startup-tarinoita kerrotaan usein tavalla, jossa perustaja “hyppää” heti täysipäiväiseksi yrittäjäksi.
Fireflyssä tapahtui päinvastoin.
Tuote eli vuosia ennen kuin perustajat tekivät siitä päätoimisen yrityksen vuonna 2009.
Sillä välin ensimmäiset koulut alkoivat käyttää järjestelmää.
## Koulu ei halua vain uutta appia
Fireflyn asiakas ei ollut yksittäinen oppilas.
Maksava asiakas oli koulu.
Se muuttaa tuotteen rakentamisen täysin.
Koulun pitää pystyä hallitsemaan oppilaita, opettajia, vanhempia, tehtäviä, materiaaleja ja käyttöoikeuksia turvallisesti.
Tuotteen pitää toimia vuosia, ei vain yhden lukukauden.
Firefly rakentui vähitellen järjestelmäksi, jossa opettajat voivat jakaa sisältöä, oppilaat nähdä tehtäviä ja vanhemmat seurata koulunkäyntiä.
Kun tällainen järjestelmä pääsee osaksi koulun arkea, siitä tulee hyvin vaikea vaihtaa pois.
Se on B2B-SaaS:n vahva ominaisuus.
## Bootstrapping ensin, VC vasta myöhemmin
Firefly kasvoi pitkään ilman suurta venture-rahoitusta.
Vasta vuonna 2016 yhtiö keräsi 4,5 miljoonan punnan Series A -kierroksen.
Fireflyn oman historian mukaan kierros oli tuolloin Britannian suurin edtech Series A.
Vuonna 2019 tuli 5,5 miljoonan punnan Series B.
Tämä kertoo tärkeästä järjestyksestä.
Perustajat eivät lähteneet rakentamaan “rahoitettavaa startupia”. He rakensivat tuotteen, joka sai oikeita kouluasiakkaita.
Vasta kun liiketoimintaa oli jo olemassa, venture-raha tuli mukaan nopeuttamaan kasvua.
## Satoja kouluja ympäri maailmaa
Microsoft kertoi vuonna 2022 Fireflyn palvelevan noin tuhatta koulua Britanniassa ja muualla maailmassa.
Simon Hayn HFL Education -profiilissa hän kuvaa yhtiön kasvaneen noin 75 hengen tiimiksi ja palvelleen noin 900 koulua noin 50 maassa.
Luvut vaihtelevat ajankohdan mukaan, mutta kuva on sama: kahden koululaisen intranet-korjauksesta kasvoi kansainvälinen koulutusohjelmistoyhtiö.
Tämä on juuri se kohta, jossa alkuperäinen idea näyttää jälkikäteen lähes liian yksinkertaiselta.
Ensimmäinen ongelma oli vain se, että koulun tietoa oli vaikea käyttää.
## Veracross osti Fireflyn
Vuonna 2023 Firefly liittyi Veracrossiin, yhdysvaltalaiseen kouluhallinnon ohjelmistoyhtiöön.
Kauppahintaa ei julkistettu.
Fireflyn oma sivusto kuvaa tätä vaihetta “joined Veracross family” -muodossa.
Julkisen kauppahinnan puuttuessa tarinaa ei pidä muuttaa keinotekoisesti miljoonaexitiksi.
Kiinnostava tulos on silti selvä: koululaisina aloitettu sivuprojekti kasvoi itsenäiseksi kansainväliseksi ohjelmistoyhtiöksi ja päätyi suuremman alan yrityksen ostamaksi.
## Mikä teki Fireflystä kestävän?
Ensimmäinen syy oli ongelman todellisuus.
Koulut tarvitsivat järjestelmän joka päivä.
Toinen oli käyttäjäymmärrys.
Perustajat olivat itse oppilaita, eivät konsultteja.
Kolmas oli pitkä aikajänne.
Fireflyä ei rakennettu kolmen kuukauden hypeprojektina. Tuote kehittyi vuosien ajan.
Neljäs oli liiketoimintamalli.
Kouluasiakkaat maksavat ohjelmistosta jatkuvasti, mikä tekee tuloista ennustettavampia kuin yksittäiset kuluttajaostot.
## Mitä tästä kannattaa oppia?
Ensimmäinen oppi on, että kouluprojekti voi olla oikea SaaS.
Hay ja Mathewson eivät tarvinneet yritysideaa jostain kaukaa. He korjasivat oman koulunsa huonoa digitaalista kokemusta.
Toinen oppi on aloittaa niin aikaisin kuin mahdollista.
14-vuotiaana tehty versio ei ollut valmis eikä skaalautuva, mutta se opetti perustajille käyttäjän ongelmasta.
Kolmas oppi on, ettei kaikkea tarvitse tehdä täysipäiväisesti heti.
Firefly eli sivuprojektina pitkään.
Neljäs oppi on rakentaa tuotteelle, jota asiakas tarvitsee jatkuvasti.
Kun ohjelmisto on osa koulun jokapäiväistä toimintaa, siitä voi syntyä paljon vahvempi liiketoiminta kuin appista, joka avataan kerran kuussa.
## Rakentajan näkökulma
Tarinan kopioitavin osa ei ole lopputulos vaan alku. Ensimmäinen versio ratkaisi yhden rajatun ongelman ja pääsi oikean käyttäjän käsiin nopeasti. Nuori perustaja voi hyödyntää juuri tätä: pientä versiota ei tarvitse hyväksyttää suuren organisaation kautta, vaan sen voi usein rakentaa ja testata itse.
Kun yksi käyttäjä palaa tuotteen luo tai yksi yritys maksaa siitä, syntyy paljon arvokkaampaa tietoa kuin pitkästä suunnittelusta. Sen jälkeen seuraava ominaisuus voidaan valita käytön perusteella.