StudySmarter syntyi Münchenissä ongelmasta, jonka perustajat tunsivat opiskelijoina itse. Christian Felgenhauer, Till Söhlemann ja Simon Hohentanner olivat eri alojen opiskelijoita, mutta kaikilla oli sama havainto: tenttiin valmistautuminen tarkoitti usein valtavaa määrää hajallaan olevaa materiaalia, muistiinpanoja, dioja ja omia tehtävälistoja.
Kun Munich Startup haastatteli tiimiä jo vuonna 2017, perustajien iät olivat poikkeuksellisen nuoret. Christian oli 20-vuotias, Till 22 ja Simon 26. Myöhemmin Maurice Khudhir liittyi perustajatiimiin. Yritys ei siis syntynyt vuosikymmenten koulutusalan kokemuksesta, vaan suoraan opiskelijoiden omasta turhautumisesta.
Ensimmäisen version idea oli tehdä oppimateriaalista automaattisesti helpommin opiskeltavaa. Käyttäjä pystyi tuomaan palveluun esimerkiksi luentodioja ja muistiinpanoja. Järjestelmä auttoi pilkkomaan materiaalin pienempiin osiin, tekemään yhteenvetoja, kysymyksiä, mind mappeja ja myöhemmin flashcardeja.
Tämä oli tärkeä ero tavalliseen muistiinpanosovellukseen. StudySmarter ei halunnut vain säilyttää opiskelijan tiedostoja. Se yritti muuttaa ne aktiiviseksi opiskeluprosessiksi, jossa käyttäjä harjoittelee ja näkee edistymisensä.
Yrityksen virallinen rekisteröinti tapahtui loppuvuonna 2017. Tuote julkaistiin laajemmin vuonna 2018. Aluksi kohderyhmä oli ennen kaikkea korkeakouluopiskelija, mutta myöhemmin palvelua laajennettiin koululaisiin, ammatilliseen opiskeluun ja jatkuvaan oppimiseen.
Kasvua nopeutti freemium-malli. Peruspalvelun pystyi ottamaan käyttöön ilman suurta ostopäätöstä, mikä sopi opiskelijamarkkinaan. Samalla käyttäjien itse tekemät materiaalit ja jaetut sisällöt kasvattivat kirjastoa. Mitä enemmän ihmisiä käytti alustaa, sitä enemmän valmista sisältöä löytyi seuraaville käyttäjille.
Vuonna 2020 StudySmarter kertoi saaneensa miljoona uutta käyttäjää yhden vuoden aikana. Vuoden 2021 Series A -kierros toi 15 miljoonaa dollaria, ja vain muutamaa kuukautta myöhemmin yhtiö keräsi vielä 16 miljoonan dollarin jatkon. Samassa yhteydessä yhtiö kertoi laajentuneensa Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Kanadaan ja useille muille markkinoille.
Kasvuvauhti näkyi myös tiimissä. StudySmarter kertoi vuonna 2021 henkilöstön kasvaneen noin 70:stä yli 300 työntekijään muutamassa kuukaudessa. Tämä oli valtava muutos yritykselle, joka oli muutamaa vuotta aikaisemmin opiskelijoiden projekti.
Myöhemmin käyttäjämäärä kasvoi edelleen. Yhtiön oman newsroomin mukaan palvelulla on nykyisin kymmeniä miljoonia käyttäjiä ja yli 35 miljoonaa dollaria kerättyä rahoitusta. Samalla AI on tullut yhä suuremmaksi osaksi tuotetta. Vuonna 2023 StudySmarter julkaisi ChatGPT-teknologiaan pohjautuvia ominaisuuksia, jotka voivat auttaa esimerkiksi selitysten ja harjoitusten tekemisessä.
StudySmarterin ensimmäinen oppi on ongelman pilkkominen. "Opiskelu on vaikeaa" on liian suuri ongelma ratkaistavaksi. Sen sijaan perustajat keskittyivät konkreettiseen ketjuun: materiaali sisään, sisältö pienempiin osiin, harjoittelu, kertaus ja edistymisen seuranta.
Toinen oppi on se, että käyttäjän oma työ voi vahvistaa tuotetta. Kun opiskelija tekee muistiinpanoja tai flashcardeja vain itselleen, hyöty on yksittäinen. Kun sama sisältö voidaan jakaa muille, yhden käyttäjän työ kasvattaa koko alustan arvoa.
Kolmas oppi on kansainvälisyys. Oppimisen perusongelmat ovat hyvin samankaltaisia eri maissa, mutta sisältö ja opetussuunnitelmat vaihtelevat. StudySmarter ei yrittänyt ratkaista kaikkea yhdellä valmiilla sisältökirjastolla, vaan rakensi työkalun, jonka käyttäjät pystyivät täyttämään omalla materiaalillaan. Se teki kansainvälistymisestä helpompaa.
Neljäs oppi liittyy teknologian ajoitukseen. StudySmarter käytti algoritmeja ja luonnollisen kielen käsittelyä jo ennen nykyistä generatiivisen AI:n buumia. Kun ChatGPT-tyyppiset mallit tulivat markkinoille, yhtiöllä oli jo suuri käyttäjäkunta ja valtava määrä oppimissisältöä, jonka päälle uusia ominaisuuksia voitiin rakentaa.
Nuorten perustajien etu näkyi tässäkin tapauksessa siinä, että he rakensivat itselleen. Christian Felgenhauer oli vasta 20-vuotias, kun StudySmarterin ensimmäisiä versioita tehtiin. Hän ei tarvinnut markkinatutkimusta ymmärtääkseen, miltä sekava tenttiviikko tuntuu.
StudySmarterin kasvu näyttää, että hyvin arkinen opiskelijan ongelma voi muuttua suureksi teknologiayritykseksi, jos ratkaisu ei jää vain henkilökohtaiseksi työkaluksi vaan muuttuu alustaksi, joka oppii käyttäjistä, yhdistää sisältöä ja toimii monella markkinalla.
Vuoteen 2026 mennessä StudySmarterin mittakaava on kasvanut vielä paljon suuremmaksi. Yhtiön nykyinen pressisivu ilmoittaa yli 22 miljoonasta käyttäjästä saksankielisessä versiossa, ja kansainvälinen Vaia-brändi kertoo yli 40 miljoonasta käyttäjästä. Samalla kokonaisrahoituksen ilmoitetaan nousseen yli 50 miljoonaan dollariin. Alkuperäinen opiskelijatyökalu on siis muuttunut aidosti globaaliksi kuluttaja-EdTechiksi.
Kasvussa on kiinnostavaa myös ansaintamalli. Käyttäjälle peruspalvelu on ollut ilmainen, joten opiskelijan kynnys aloittaa on matala. Yhtiö on saanut tuloja muun muassa mainonnasta ja työnantajayhteistyöstä sekä myöhemmin premium-ominaisuuksista. Tämä on hyödyllinen muistutus siitä, että opiskelijoille suunnatussa tuotteessa maksajan ei aina tarvitse olla sama henkilö kuin käyttäjä.
Perustajien ensimmäinen ikäjakauma tekee tarinasta erityisen konkreettisen. Vuoden 2017 Munich Startup -haastattelussa Christian oli 20, Till 22 ja Simon 26. He eivät siis odottaneet vuosien työuraa ennen yrityksen aloittamista. He käyttivät juuri sitä ongelmaa, jonka keskellä elivät joka päivä, ja rakensivat ratkaisun ensin omalle käyttäjäryhmälleen.
Yksi lisäetu tuli siitä, että StudySmarter oli sisältöagnostinen. Sen ei tarvinnut odottaa, että oma toimitus kirjoittaa täydellisen kurssin jokaiseen aineeseen. Käyttäjä saattoi tuoda omat luentokalvonsa, ja sama tekninen järjestelmä auttoi eri oppiaineissa. Se vähensi uuden markkinan avaamisen kustannusta ja teki tuotteesta enemmän opiskelun käyttöjärjestelmän kuin yhden aineen oppimisapin.
Nuorelle perustajalle tässä on selkeä käytännön oppi: jos tuotteen arvo syntyy käyttäjän omasta sisällöstä tai datasta, yrityksen ei tarvitse itse valmistaa kaikkea alusta lähtien. Se voi keskittyä työkaluihin, jotka tekevät käyttäjän materiaalista hyödyllisempää.