Taufeeq Saleh sai idean Emploifyhin omasta kokemuksestaan teini-ikäisenä. Hän oli muuttanut perheensä kanssa Syyriasta Ruotsiin ja huomasi kesätyötä hakiessaan eron niiden välillä, joilla oli valmiit verkostot, ja niiden, joilla niitä ei ollut. Monet hänen kavereistaan saivat ensimmäisen työn vanhempien tai tuttujen kautta. Salehilla vastaavaa verkostoa ei ollut.
Tämä kokemus jäi mieleen ja muuttui myöhemmin yritysideaksi. Tavoitteena oli rakentaa palvelu, jonka kautta nuori voisi saada ensimmäisen työnsä ilman että vanhempien kontaktit ratkaisevat kaiken. Emploifyn edeltäjä syntyi UF-yrityksenä nimeltä SOBB.
UF-vuodesta tuli poikkeuksellisen menestyksekäs. Salehin tiimi rakensi työnhakusovelluksen, jonka avulla nuoret pystyivät löytämään kesä- ja osa-aikatöitä. Emploifyn oman historiakuvauksen mukaan sovellus saatiin App Storeen muutamassa kuukaudessa, latauksia kertyi yli 3 000 ja palvelun kautta syntyi noin 200 työpaikkamatchia.
SOBB voitti vuonna 2023 Ruotsin Årets UF-företag -kilpailun yli 12 000 UF-yrityksen joukosta. Samana vuonna se sijoittui toiseksi JA Europen Company of the Year -kilpailussa, jossa oli mukana nuoria yrityksiä eri puolilta Eurooppaa.
Företagarnan vuoden 2024 103 unga idéer -listalla Saleh oli 20-vuotias. Emploify kuvattiin alustaksi, joka yhdistää länsirannikon työnantajia nuoriin, jotka etsivät kesä- ja osa-aikatöitä. Idean yhteiskunnallinen tavoite oli selkeä: helpottaa ensimmäiseen työhön pääsyä etenkin niille nuorille, joilla ei ole vahvoja verkostoja.
Tässä palvelussa oli alusta asti kaksipuolisen markkinan ongelma. Nuorelle sovellus on hyödyllinen vain, jos siellä on oikeita työpaikkoja. Työnantajalle palvelu on hyödyllinen vain, jos sen kautta tulee sopivia hakijoita. Emploifyn piti siis rakentaa käyttäjiä ja työnantajia samanaikaisesti.
Saleh lähestyi myös kuntia ja paikallisia työnantajia. Emploifyn oman kuvauksen mukaan yhtiö yritti myydä palvelua länsirannikon kunnille. Ajatus oli tehdä nuorten työllistymisestä paikallinen infrastruktuuri: yritykset saavat kausityövoimaa ja kunnat voivat auttaa nuoria saamaan ensimmäisen työpaikkansa.
Svenskt Näringsliv kirjoitti vuonna 2025 Salehin taustasta ja siitä, miten hänen ensimmäinen työpaikkakokemuksensa synnytti yrityksen. Tuolloin Emploify oli jo auttanut satoja nuoria töihin. Tarina osoittaa, että perustajan oma ongelma voi olla erityisen vahva lähtökohta, jos sama ongelma koskee suurta ryhmää muitakin.
Emploifyn kehitys ei kuitenkaan pysähtynyt alkuperäiseen appiin. Yhtiö alkoi myöhemmin nähdä, että itse työnhakusovellus ei välttämättä ollut se osa tuotteesta, joka loi eniten arvoa työnantajalle.
Vuonna 2026 Saleh kertoi julkisesti, että Emploify lopettaa alkuperäisen sovelluksen, vaikka sillä oli jo noin 7 000 käyttäjää. Päätös kuulostaa ensi kuulemalta oudolta: miksi sulkea tuote, joka on saanut tuhansia käyttäjiä? Salehin mukaan asiakaspalautteen ja SSE Business Labin neuvonantajien avulla tiimi huomasi, ettei sovellus itsessään enää ollut paras tapa ratkaista rekrytoinnin ydinhaastetta.
Yhtiö pivottoi verkkopohjaiseen palveluun ja interaktiivisiin palvelualan testeihin. Tavoitteena oli arvioida hakijoita sen perusteella, miten he toimivat käytännön asiakaspalvelutilanteissa, eikä sen perusteella, kenet he tuntevat tai miltä CV näyttää.
Tämä on erittäin kiinnostava tuotekehityksen vaihe. Emploifyn alkuperäinen ongelma oli epäreilu pääsy ensimmäisiin työpaikkoihin. Ensimmäinen ratkaisu oli työpaikkojen löytämisen helpottaminen. Myöhemmin tiimi tajusi, että itse valintamenetelmä saattoi olla vielä suurempi ongelma.
Jos työnantaja arvioi nuorta pelkän CV:n perusteella, hakija jolla ei ole vielä kokemusta jää helposti muiden taakse. Interaktiivinen simulaatio voi antaa mahdollisuuden näyttää käytännön taitoja, vaikka työhistoria olisi lyhyt.
Emploify alkoi testata tätä mallia hotelli- ja ravintola-alalla. Salehin julkaisujen mukaan Clarion Hotel Signin kaltaiset toimijat testasivat palvelutestejä rekrytoinnissaan. Myöhemmin yhtiö vei mallia myös Ruotsin ulkopuolelle ja kertoi Comfort Hotel Copenhagen Airportin käyttäneen simulaatiota rekrytoidessaan vastaanoton esihenkilöä.
Yhtiön oma tarina muuttui siis muutamassa vuodessa merkittävästi. Ensin kyse oli nuorten kesätyöapista. Sitten siitä tuli rekrytointialusta. Seuraavaksi ydin siirtyi AI-pohjaisiin ja interaktiivisiin simulaatioihin, joilla työnantaja voi arvioida hakijan kykyjä.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että startupin ei pidä rakastua ensimmäiseen tuotteeseensa. Jos alkuperäinen missio on tärkeämpi kuin käyttöliittymä, tuotetta voi vaihtaa useita kertoja. Emploifyn missio – auttaa ihmisiä pääsemään töihin osaamisen perusteella eikä verkostojen kautta – pysyi samana, vaikka sovellus poistettiin.
Vuonna 2026 Emploify myös vahvisti teknistä tiimiään palkkaamalla CTO:ksi Henrik de Joungen, jolla oli kokemusta Amazonilta. Saleh kertoi yhtiön panostavan AI-pohjaisiin simulaatioihin rekrytoinnissa. Tämä on merkittävä muutos yritykselle, joka oli vain muutamaa vuotta aiemmin lukiolaisten UF-projekti.
Salehin oma polku jatkui myös opintoihin Stockholm School of Economicsissa ja SSE Business Labin ympäristöön. Hän sai vuonna 2026 100 000 kruunun yrittäjyysstipendin Stockholms Grosshandelssocietetilta ja Stockholms Borgerskapilta.
tälle sivustolle Emploifyn kiinnostavin kohta ei silti ole palkintojen määrä, vaan päätös sulkea 7 000 käyttäjän appi. Se on vastoin monen nuoren perustajan intuitiota. Käyttäjämäärä näyttää hyvältä pitch-deckissä, mutta jos tuote ei ratkaise maksavan asiakkaan tärkeintä ongelmaa, numero voi olla harhaanjohtava.
Nuorelle rakentajalle tästä voi ottaa erittäin käytännöllisen opin: älä mittaa vain sitä, kuinka moni käyttää tuotetta. Selvitä, mikä osa tuotteesta todella saa asiakkaan maksamaan, säästää hänen aikaansa tai parantaa lopputulosta.
Emploify näyttää myös, kuinka oma kokemus voi muuttua ensin yhteiskunnalliseksi missioksi ja myöhemmin kaupalliseksi tuotteeksi. Saleh ei aloittanut AI-rekrytointialustasta. Hän aloitti kysymyksestä, miksi nuori ilman suhteita ei saa edes ensimmäistä mahdollisuutta.
tälle sivustolle tarinan ydin on juuri tämä kehitys: teini-ikäisen oma kesätyöongelma → UF-sovellus → tuhansia käyttäjiä → satoja työpaikkamatcheja → päätös sulkea alkuperäinen appi → uusi malli, jossa hakija näyttää taitonsa simulaatiossa.
Se on hyvä muistutus siitä, että oikea startup ei ole yksi idea, vaan sarja yrityksiä ymmärtää sama ongelma paremmin.