Miranda Matti perusti Lexflixin ongelmasta, jonka hän tunsi omasta elämästään. Hän oli itse kokenut koulussa, miltä tuntuu tarvita enemmän tukea kuin mitä ympärillä oleva järjestelmä pystyy helposti tarjoamaan. Myöhemmin opettajaopiskelijana hän palasi samaan ongelmaan yrittäjänä: miten läksyapua voisi saada helpommin, joustavammin ja ilman että perheen täytyy tuntea oikeat ihmiset tai maksaa kallista yksityisopetusta?
Ennen Lexflixiä Matti oli jo vuonna 2018 perustanut Facebook-ryhmän Läxhjälp för alla. Ryhmän tarkoituksena oli yhdistää apua tarvitsevia oppilaita ja ihmisiä, jotka pystyivät auttamaan. Frodan vuoden 2023 tiedotteen mukaan ryhmä oli kasvanut noin 14 000 jäseneen. Tämä oli tärkeä vaihe, koska se todisti ennen varsinaisen tuotteen rakentamista, että ongelman ympärillä oli oikea yhteisö.
Lexflix vei saman idean järjestelmällisemmäksi tuotteeksi. Företagarnan vuoden 2023 103 unga idéer -listalla Matti oli 24-vuotias. Palvelu kuvattiin digitaaliseksi alustaksi, joka yhdistää opiskelijoita ja ohjaajia esimerkiksi aineen, hinnan ja sijainnin perusteella. Apua pystyi saamaan paikan päällä tai etänä.
Tämä tekee Lexflixistä klassisen kaksipuolisen markkinapaikan. Toisella puolella ovat oppilaat ja opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea. Toisella puolella ovat tutorit, opettajaopiskelijat tai muut osaajat, jotka voivat tarjota sitä. Alustan tehtävänä ei ole itse opettaa kaikkea, vaan auttaa nämä kaksi ryhmää löytämään toisensa.
Marketplace-mallin vaikeus on tuttu: jos tutoreita ei ole tarpeeksi, opiskelija ei löydä sopivaa apua. Jos opiskelijoita ei ole tarpeeksi, tutorilla ei ole syytä liittyä palveluun. Mattin etuna oli se, että hän oli rakentanut yhteisöä jo ennen tuotetta. 14 000 jäsenen Facebook-ryhmä antoi paljon paremman lähtökohdan kuin tyhjä sovellus, johon pitäisi hankkia molemmat puolet nollasta.
Froda myönsi Mattille vuonna 2023 Framtidens kvinnliga företagare -stipendin, jonka arvo oli 100 000 kruunua. Kilpailuun tuli lähes 200 hakemusta. Palkinto ei tietenkään todista liiketoimintamallia, mutta se antoi nuorelle yritykselle pääomaa ja näkyvyyttä aikana, jolloin tuote oli vielä alkuvaiheessa.
Mattin henkilökohtainen motivaatio on tarinassa olennainen. Frodan haastattelussa hän sanoi, että Lexflix oli juuri sellainen palvelu, jota hän olisi itse tarvinnut koululaisena. Tämä on vahva lähtökohta tuotteelle, koska perustaja ymmärtää käyttäjän tunnetilan eikä vain teknistä ongelmaa. Läksyavun tarve voi olla lapselle herkkä asia. Palvelun pitää tuntua turvalliselta, helposti lähestyttävältä ja siltä, ettei käyttäjä ole epäonnistunut siksi, että hän tarvitsee tukea.
Lexflixin ensimmäinen arvo oli matching. Opiskelija pystyi etsimään ohjaajaa aineen, hinnan ja tavan mukaan. Mutta Företagarnan vuoden 2023 listauksessa mainittiin jo seuraava suunta: tekoälyn integroiminen palveluun niin, että opiskelija voisi saada enemmän toimintoja koulutyönsä tueksi.
Tekoäly voi tällaisessa tuotteessa auttaa monella tavalla. Se voi selittää käsitteitä eri tasoilla, tehdä harjoituksia, auttaa valmistautumaan kokeeseen tai ohjata opiskelijan oikean ihmisen luo. Mutta Lexflixin alkuperäinen idea muistuttaa tärkeästä asiasta: AI ei poista ihmisen tarvetta. Monelle opiskelijalle suurin arvo syntyy siitä, että joku kuuntelee, ymmärtää missä hän jumittuu ja mukauttaa selityksen juuri hänelle.
Tämä tekee Lexflixistä kiinnostavan hybridin. Teknologia voi skaalata osan avusta lähes ilmaiseksi, kun taas ihmisohjaaja tuo empatiaa, vastuuta ja syvempää tukea tilanteisiin, joissa automaattinen työkalu ei riitä. Hyvä edtech-tuote ei välttämättä valitse ihmisen ja AI:n väliltä, vaan päättää, mitä kummankin kannattaa tehdä.
Mattin opettajatausta vahvisti tätä käyttäjäymmärrystä. Hän ei lähestynyt koulutusta ulkopuolisena teknologia-asiantuntijana, vaan ihmisenä, joka opiskeli itse alalle. Se auttaa näkemään, kuinka erilaisia oppijat ovat ja miksi yksi tapa opettaa ei toimi kaikille.
Lexflixin kohdalla myös luottamus on markkinapaikan ydinkysymys. Kun vanhempi tai opiskelija ottaa yhteyttä tutorin kautta, pitää pystyä arvioimaan, kuka toinen ihminen on, mitä hän osaa ja millä hinnalla. Alusta joutuu siis ratkaisemaan muutakin kuin haun: profiilit, palautteet, maksut, turvallisuus ja mahdollisesti alaikäisten käyttäjien suojaaminen ovat kaikki osa tuotetta.
Nuoren perustajan kannalta tarinan kiinnostava osa on se, että Matti ei hypännyt suoraan ohjelmistoon. Hän aloitti ilmaisesta Facebook-ryhmästä. Tämä on erittäin tehokas tapa validoida idea ilman suurta teknistä investointia. Jos ihmiset eivät löydä arvoa yksinkertaisesta yhteisöstä, hienompi sovellus ei välttämättä ratkaise ongelmaa. Jos taas ryhmä kasvaa tuhansiin jäseniin, siitä saa paljon vahvemman signaalin siitä, että tarve on todellinen.
tälle sivustolle Lexflix näyttää yhden hyvän tuotepolun: ensin yhteisö, sitten markkinapaikka, vasta sen jälkeen automaatio ja AI. Tämä järjestys on kiinnostava, koska teknologia tulee vasta sen jälkeen, kun käyttäjäongelma ja kysyntä ovat jo näkyviä.
Liiketoiminnallisesti Lexflixillä on monta mahdollista suuntaa. Palvelu voi ottaa välityspalkkion tutoroinnista, tarjota maksullisia ominaisuuksia opiskelijoille tai myydä ratkaisuja kouluille. Jokainen vaihtoehto muuttaa sitä, kuka on asiakas ja mitä tuotteelta vaaditaan. Varhaisessa vaiheessa tärkeintä on usein valita yksi malli ja todistaa, että käyttäjä on valmis maksamaan.
Frodan 100 000 kruunun stipendi tarjosi juuri sellaista aikaa ja resursseja, jolla ensimmäistä kaupallista mallia voi testata. Pienelle startupille summa ei ole valtava, mutta se voi riittää tuotteen kehittämiseen, markkinointiin ja ensimmäisten maksavien käyttäjien hankintaan.
Mattin tarina on hyvä esimerkki siitä, että perustajan oma vaikea kokemus voi muuttua tuotteeksi ilman että siitä tehdään liian henkilökohtaista. Hän ei rakentanut palvelua vain itselleen, vaan muutti kokemuksen kysymykseksi: kuinka moni muu tarvitsee samanlaista apua? Facebook-ryhmän kasvu antoi siihen vastauksen jo ennen yritystä.
tälle sivustolle tärkein oppi on siksi yksinkertainen. Älä aloita koodista, jos voit ensin testata ihmisten käyttäytymistä kevyemmin. Rakenna ryhmä, Discord, uutiskirje tai manuaalinen palvelu. Jos ihmiset palaavat ja suosittelevat sitä, vasta sitten kannattaa rakentaa järjestelmä, joka tekee toiminnasta tehokkaampaa.
Lexflix ei syntynyt “AI for education” -trendistä. Se syntyi siitä, että yksi opiskelija oli itse kaivannut parempaa apua. AI tuli mukaan vasta myöhemmin yhtenä välineenä. Se tekee tarinasta paljon vahvemman tuotetarinoiden kannalta: teknologia ei ollut lähtökohta, ongelma oli.