Hamza Qadoumi, Emil Jansen ja Juan Jose Blasco opiskelivat KTH:ssa ja pohtivat samaa isoa kysymystä.
Miten kasvavissa kaupungeissa voidaan tuottaa ruokaa kestävämmin?
He eivät lähteneet ratkaisemaan koko maailman maataloutta.
He rakensivat pienen sisäviljelyjärjestelmän.
Siitä syntyi Ecobloom.
## Vanha menetelmä, uusi teknologia
Ecobloom perustuu aquaponics-ajatteluun.
Siinä kalat ja kasvit muodostavat kierron.
Kalojen ravinteet auttavat kasveja kasvamaan.
Kasvit puolestaan auttavat puhdistamaan vettä.
Periaate ei ole uusi.
Startupin innovaatio oli yhdistää järjestelmään moderneja sensoreita, automaatiota ja käyttöliittymä, jonka avulla viljelyä voi seurata helpommin.
## Opiskelijat eivät olleet maanviljelijöitä
KTH:n mukaan tiimi koostui kolmesta opiskelijasta.
Heillä oli yhteinen kiinnostus kestävyyteen ja teknologiaan.
He eivät odottaneet vuosien uraa kasvihuoneessa.
He rakensivat prototyypin, jonka kautta oppivat biologian, sensorien ja käyttäjätarpeiden yhdistämistä.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että toimialaa voi lähestyä teknisen projektin kautta.
## Tuote oli myös opetustyökalu
Ecobloom ei halunnut vain kasvattaa ruokaa.
Se halusi tehdä ruuantuotannon näkyväksi.
Kun käyttäjä näkee veden kierron, kasvien kasvun ja järjestelmän sensoridatan, hän oppii samalla mistä ruoka tulee.
Tämä avaa kaksi markkinaa.
Kotikäyttäjät.
Koulut ja muut oppimisympäristöt.
Startup voi joskus löytää arvon siitä, että sama tuote ratkaisee käytännön ongelman ja opettaa samalla.
## Kaupunki on vaikea paikka viljellä
Vuoteen 2050 mennessä suuri osa ihmisistä elää kaupungeissa.
KTH:n haastattelussa Ecobloom-tiimi nosti tämän yhdeksi taustatekijäksi.
Ruoka kuljetetaan usein pitkien matkojen päästä.
Vettä ja ravinteita käytetään paljon.
Aquaponics voi tietyissä olosuhteissa vähentää vedenkulutusta ja tuoda tuotantoa lähemmäs käyttäjää.
Se ei ratkaise kaikkea maataloutta, mutta se voi ratkaista pienen osan.
## Startup voi alkaa pienestä fyysisestä järjestelmästä
Ecobloomissa on laitteistoa.
Säiliöitä.
Pumppuja.
Sensoreita.
Valoja.
Ohjelmistoa.
Tämä tekee yrityksestä vaikeamman kuin puhtaasta sovelluksesta.
Samalla ensimmäinen prototyyppi on helppo ymmärtää.
Joko kasvi kasvaa tai ei kasva.
Joko veden kierto toimii tai ei.
Fyysinen palaute tekee oppimisesta nopeaa.
## KTH Innovation Launch auttoi ensimmäisessä kaupallistamisessa
Ecobloom oli mukana KTH Innovation Launchin Batch 6:ssa.
Tiimi sai tukea yrityksen rakentamiseen ja markkinan testaamiseen.
Opiskelijalle tällainen ympäristö pienentää kynnystä.
Sinun ei tarvitse tietää ensimmäisenä päivänä, miten hardware-yrityksen toimitusketju tai hinnoittelu toimii.
Voit saada coachausta samalla kun prototyyppi kehittyy.
## Harrastusmainen alku voi muuttua tuotteeksi
Monet suuret yritykset alkavat projektista, joka näyttää aluksi harrastukselta.
Kasvatuslaatikko.
Robotti.
Pieni appi.
3D-tulostettu osa.
Tärkeää on huomata, käyttääkö joku muu samaa ratkaisua mielellään.
Ecobloomissa opiskelijaprojekti yhdistyi suurempaan ympäristöongelmaan.
## Riski: biologinen järjestelmä ei ole pelkkä elektroniikkalaite
Kasvit ja kalat eivät käyttäydy kuin ohjelmiston komponentit.
Veden laatu muuttuu.
Lämpötila vaikuttaa.
Taudit voivat levitä.
Sensorit voivat näyttää väärin.
Hardware-startupin pitää siis hallita myös biologinen prosessi.
Se tekee tuotteesta monimutkaisen mutta samalla aidosti erilaisen.
## Kokeile itse
Mieti vanhaa menetelmää, jota ihmiset ovat käyttäneet satoja vuosia.
Viljely.
Fermentointi.
Kompostointi.
Puulämmitys.
Käsityöt.
Voisiko sensorit tai ohjelmisto tehdä siitä helpomman nykykäyttäjälle?
Kaikkein kiinnostavin teknologia ei aina ala täysin uudesta ideasta.
## Mitä tästä voi oppia
**Opiskelija voi yhdistää vanhan menetelmän uuteen teknologiaan.**
**Toimialakokemuksen puutetta voi korvata prototyypeillä ja kokeilla.**
**Fyysinen tuote voi samalla olla oppimisväline.**
**Kestävyysongelma kannattaa pilkkoa pieneksi konkreettiseksi tuotteeksi.**
**Yliopiston startup-ohjelma voi auttaa hardware-projektia kaupallistumaan.**
**Vanha idea voi saada uuden markkinan sensoreilla ja ohjelmistolla.**