Jon Ramvi tuli tunnetuksi Norjan teknologiapiireissä jo 20-vuotiaana projektilla, joka ei alkanut yrityksenä vaan avoimen lähdekoodin ratkaisuna. Hän rakensi Asus Eee PC -miniläppäreille Linux-jakelua, joka teki koneista helpompia käyttää. Projekti tunnettiin ensin nimellä Ubuntu Eee ja myöhemmin EasyPeasy.
2000-luvun lopulla minikannettavat olivat suosittuja, mutta niiden laitteisto ja pieni näyttö eivät aina sopineet hyvin tavalliseen työpöytä-Linuxiin. Ramvin ratkaisu mukautti Ubuntu-pohjaisen järjestelmän juuri näihin koneisiin.
Ensimmäinen versio syntyi pienestä käytännön ongelmasta. Käyttäjä halusi Linuxin, joka tunnistaa laitteen langattoman verkon, näytön ja muut komponentit ilman monimutkaista säätämistä. Ramvi rakensi skriptejä ja myöhemmin kokonaisen jakelun.
EasyPeasy levisi ilman perinteistä markkinointibudjettia. Shifter kirjoitti myöhemmin, että järjestelmää ladattiin yli kaksi miljoonaa kertaa. Myös projektin lataushistoria ja Linux-yhteisön dokumentaatio tukevat sitä, että kyse oli poikkeuksellisen laajasta käyttäjäkunnasta nuoren kehittäjän projektille.
Tarinan kiinnostavin osa on, ettei menestys syntynyt pitch deckistä tai sijoituskierroksesta. Ramvi rakensi jotain, mitä hän itse ja muut saman laitteiston käyttäjät tarvitsivat. Internet-yhteisö hoiti suuren osan jakelusta.
Avoimen lähdekoodin projektissa käyttäjäkasvu toimii eri tavalla kuin tavallisessa startupissa. Tuotetta voi kokeilla ilmaiseksi, jakaa eteenpäin ja kehittää yhdessä muiden kanssa. Samalla ansainta on vaikeampi: miljoona latausta ei automaattisesti tarkoita miljoonaliikevaihtoa.
EasyPeasy kohtasi myös tavaramerkkiongelman. Canonical, Ubuntun taustalla oleva yhtiö, puuttui Ubuntu-nimen käyttöön. Projekti vaihtoi nimensä EasyPeasyksi vuonna 2009. Nuorelle rakentajalle tämä on käytännöllinen oppi siitä, että tekninen projekti voi törmätä juridisiin rajoihin jo paljon ennen kuin siitä tulee suuri yritys.
Ramvi jatkoi myöhemmin muihin teknologiayrityksiin ja työskenteli muun muassa DNB:ssä blockchain-teknologian parissa. Vuonna 2017 Shifter kirjoitti hänen jättävän pankin rakentaakseen oman blockchain-yhtiön.
EasyPeasy oli siis enemmän perustajan tekninen läpimurto kuin yksi pitkä yhtiötarina. Se osoitti, että Ramvi pystyi rakentamaan tuotteen, jonka miljoonat ihmiset latasivat, ja toi hänelle uskottavuutta myöhempiin hankkeisiin.
Tästä syntyy kiinnostava keskeinen oppi: ensimmäinen merkittävä tuote ei tarvitse heti täydellistä liiketoimintamallia. Jos projekti osoittaa kyvyn ratkaista oikea ongelma ja tavoittaa käyttäjiä, se voi olla erittäin arvokas perustajalle myöhemmin.
Samalla EasyPeasy varoittaa sekoittamasta käyttäjämääriä liikevaihtoon. Kaksi miljoonaa latausta on valtava jakelusaavutus, mutta avoimen lähdekoodin tuotteessa suuri osa arvosta syntyy yhteisössä eikä suoraan kassavirrassa.
Toinen oppi liittyy jakeluun. Ramvin ei tarvinnut ostaa mainontaa päästäkseen kahteen miljoonaan lataukseen. Hän osui hetkeen, jolloin Asus Eee PC ja muut netbookit kasvoivat nopeasti, Linux-yhteisö etsi ratkaisuja ja hakukoneet sekä keskustelufoorumit levittivät tuotetta.
Tätä voisi kutsua nykykielellä product-led growthiksi, vaikka termi ei ollut tuolloin samalla tavalla käytössä. Käyttäjä pystyi lataamaan tuotteen, kokeilemaan sitä ja suosittelemaan sitä ilman myyjää.
Kolmas oppi on ajoitus. Hyväkin ohjelmisto voi jäädä pieneksi, jos laitekategoria ei kasva. EasyPeasy syntyi juuri netbook-buumin aikaan. Kun laitteiden suosio myöhemmin hiipui ja Ubuntu sekä muut Linux-jakelut paransivat omaa laitetukeaan, erillisen EasyPeasy-jakelun tarve väheni.
Nuorelle perustajalle tämä on tärkeä ero. Joskus tuotteen kasvu johtuu sekä hyvästä toteutuksesta että ulkoisesta aallosta. Aaltoa ei tarvitse itse luoda, mutta se pitää tunnistaa ajoissa.
Ramvin myöhemmät vaiheet osoittavat myös, että ensimmäinen menestys voi toimia uran pääomana. EasyPeasy ei ollut vain ohjelmisto. Se oli todiste siitä, että hän osasi rakentaa, julkaista, ylläpitää ja kasvattaa teknistä tuotetta maailmanlaajuiselle yleisölle.
Tälle sivustolle Jon Ramvin tarina on siksi hyvä vastapaino rahoitetuille startup-kertomuksille. 20-vuotias kehittäjä ei tarvinnut tunnettuja sijoittajia saadakseen ensimmäiset miljoona käyttäjäkontaktia. Hän tarvitsi oikean ongelman, toimivan koodin ja internetin jakelukanavat.
Jos tavoitteena on oppia yrittäjyyttä, tästä voi ottaa yhden erittäin konkreettisen ajatuksen: rakenna ensin jotain, jonka ihmiset oikeasti haluavat ottaa käyttöön. Liiketoimintamallin voi joskus ratkaista myöhemmin – mutta ilman käyttäjälle syntyvää arvoa mitään ei ole rakennettavana.
EasyPeasy näyttää myös hyvin, miten tekninen käyttäjäyhteisö voi toimia sekä tuotekehityksenä että asiakaspalveluna. Kun käyttäjät raportoivat yhteensopivuusongelmia, jakoivat ohjeita ja testasivat uusia versioita, projekti sai palautetta paljon nopeammin kuin yksi kehittäjä olisi pystynyt keräämään yksin.
Tämä avoimen lähdekoodin dynamiikka eroaa kaupallisesta SaaSista, mutta siinä on sama ydinasia: mitä nopeammin todellinen käyttäjä kertoo, mikä ei toimi, sitä nopeammin tuote paranee. Nuorelle ohjelmoijalle avoin julkaiseminen voi siksi olla tehokas tapa oppia myös tuoteajattelua.
Samalla projekti osoittaa brändin ja jakelun eron. Nimi Ubuntu Eee auttoi ihmisiä ymmärtämään heti, mihin tuote liittyi, mutta juuri tämä yhteys aiheutti myöhemmin tavaramerkkiongelman. Kun nimi vaihtui EasyPeasyksi, tuotteen piti rakentaa oma tunnistettavuutensa.
Kaupallisessa startupissa sama kysymys tulee vastaan domainissa, tuotteen nimessä ja kumppanibrändeissä. Toisen vahvan brändin ympärille rakentaminen voi nopeuttaa alkua, mutta riippuvuus pitää ymmärtää ajoissa.
EasyPeasy on myös hyvä esimerkki siitä, että joskus projektin suurin arvo ei jää itse tuotteeseen. Ramvin myöhemmät tehtävät teknologia- ja blockchain-maailmassa rakentuivat osittain sille uskottavuudelle, jonka miljoonien latausten projekti oli tuonut. Ensimmäinen projekti voi siis olla myös portfolio, verkosto ja näyttö omasta kyvystä viedä idea julkaisuun asti.