Unohtunut kuntosalijäsenyys maksoi lähes 500 € – opiskelijataustainen Dyme teki toistuvista maksuista fintech-apin

Dyme syntyi ongelmasta, jonka moni huomaa vasta liian myöhään.

Wouter Florijn tajusi maksaneensa lähes vuoden kuntosalista, jota hän ei enää käyttänyt.

Dyme kertoo tapauksen maksaneen hänelle melkein 500 euroa.

Yhdessä Joran Iedeman, David Knapin ja David Schogtin kanssa hän alkoi rakentaa sovellusta, joka etsii pankkitililtä toistuvia maksuja ja auttaa käyttäjää ymmärtämään, mitä sopimuksia hänellä oikeasti on.

Vuonna 2018 syntynyt Dyme oli opiskelijataustainen fintech, jossa ongelma oli teknisesti yksinkertainen sanoa mutta vaikea toteuttaa: tee rahankäytön näkymättömistä vuodoista näkyviä.

## Idea hioutui yliopiston kirjastossa

Amsterdamin yliopiston haastattelun mukaan Joran Iedema ja David Knap kehittelivät yritysideaa yliopiston kirjastossa.

He ymmärsivät nopeasti myös oman osaamisrajansa.

Kaksikko tarvitsi teknistä ja design-osaamista, joten mukaan tulivat Wouter Florijn ja David Schogt.

Dyme ei siis ollut yhden perustajan valmis visio, johon muut vain palkattiin toteuttajiksi. Tiimi rakennettiin sen mukaan, mitä tuotteen tekeminen vaati.

Vuonna 2018 RTL Z kuvasi David Knapia 25-vuotiaaksi.

## Pankkitili paljasti käyttäjän todellisen käyttäytymisen

Budjettisovelluksen voi rakentaa niin, että käyttäjä kirjoittaa itse tulonsa ja menonsa.

Dyme valitsi vaikeamman tien.

Sovellus yhdistettiin pankkitiliin, jotta se voisi tunnistaa toistuvia maksuja automaattisesti. Käyttäjän ei tarvinnut muistaa jokaista tilaustaan, koska juuri unohtaminen oli alkuperäinen ongelma.

Tästä syntyi tärkeä tuoteperiaate.

Älä pyydä käyttäjää syöttämään sitä tietoa, jonka puuttuminen on koko ongelman ydin.

Jos ihminen ei muista maksavansa vanhasta kuntosalista, “kirjoita tähän kaikki kuukausitilauksesi” on huono lähtökohta. Pankkidata voi paljastaa asian paremmin.

## Ensimmäinen sijoittaja oli opiskelijoiden oma rahasto

Dyme sai varhaisessa vaiheessa rahoitusta Amsterdam Student Investment Fundilta eli ASIFilta.

Rahasto oli itse opiskelijoiden pyörittämä ja keskittyi opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden yrityksiin.

Dyme oli sen ensimmäinen sijoitus.

Tämä on hyvä muistutus siitä, ettei ensimmäisen sijoittajan tarvitse olla kansainvälinen pääomasijoittaja. Varhaisessa vaiheessa tärkeämpää voi olla sijoittaja, joka ymmärtää perustajien tilanteen ja auttaa saamaan ensimmäisen uskottavuussignaalin.

## Kaikkea tarjottua rahaa ei tarvitse ottaa

Vuonna 2020 Dyme esiintyi Hollannin Dragons’ Denissä.

Sijoittaja Pieter Schoen tarjosi 750 000 euroa, mutta vastineeksi hän halusi enemmistöosuuden.

Dyme kieltäytyi.

MT/Sproutin haastattelussa Joran Iedema perusteli päätöstä sillä, että tiimi halusi rakentaa yhtiötä itse ja tavoitteli kansainvälistä kasvua.

Päätös on kiinnostava, koska varhaiselle yritykselle suuri summa voi näyttää automaattisesti hyvältä uutiselta.

Rahan hinta ei kuitenkaan ole vain korko tai arvostus.

Se on myös määräysvalta.

## Käyttäjämäärä kasvoi nopeasti

MT/Sproutin mukaan Dymen kuukausittain aktiivisten käyttäjien määrä kasvoi loppuvuodesta 2019 vuoden 2020 puoliväliin yli 500 prosenttia ja nousi kymmeniin tuhansiin.

Vuonna 2021 yhtiö kertoi jo 300 000 käyttäjästä ja keräsi kaksi miljoonaa euroa uutta rahoitusta. Tavoitteeksi asetettiin miljoona käyttäjää.

Samalla ansaintamallia rakennettiin niin, ettei käyttäjädataa tarvinnut myydä.

Dymen oman tukisivun mukaan yhtiö ansaitsee muun muassa onnistuneista sopimusneuvotteluista maksettavilla komissioilla sekä maksullisella Premium-versiolla.

Tämä sopii tuotteen luonteeseen: yritys voi saada rahaa silloin, kun se auttaa käyttäjää säästämään.

## Fintechissä luottamus pitää ansaita

Pankkitilin yhdistäminen sovellukseen on paljon suurempi pyyntö kuin uutiskirjeen tilaaminen.

Siksi Dymen kaltaisessa tuotteessa käyttöliittymä ei yksin ratkaise kasvua. Käyttäjän pitää ymmärtää, miksi dataa tarvitaan, mitä sillä tehdään ja miten yritys ansaitsee rahaa.

Luottamus on osa tuotetta samalla tavalla kuin algoritmi.

Kun tuote käsittelee rahaa, hyvä idea ei riitä, jos käyttäjä ei uskalla antaa sille käyttöoikeutta.

## Säästö on helpompi myydä kuin abstrakti taloushallinta

Dymen arvolupauksessa on yksi kaupallisesti vahva ominaisuus: hyöty voidaan näyttää euroina.

“Parempi taloudenhallinta” on epämääräinen lupaus. “Löysimme tilauksen, jota et käytä” on konkreettinen.

Kun tuote pystyy osoittamaan käyttäjälle todellisen säästökohteen, ensimmäinen onnistuminen toimii samalla todisteena siitä, miksi sovellus kannattaa pitää käytössä.

Tämä auttaa myös ansaintamallissa. Jos käyttäjä säästää onnistuneen neuvottelun avulla enemmän kuin palvelu maksaa, hinnan perustelu on helpompi kuin tuotteessa, jonka hyötyä ei voi mitata.

## Kokeile itse

Avaa oma tiliotteesi tai muu lista toistuvista maksuista.

Etsi kulut, jotka tapahtuvat automaattisesti ilman uutta ostopäätöstä joka kuukausi.

Kysy jokaisesta: voiko tämän tunnistaa automaattisesti, voiko käyttäjää varoittaa ja voiko jonkin toimenpiteen tehdä yhdellä napilla?

Tässä on kokonainen tuoteluokka.

Ihmiset eivät aina tarvitse lisää tietoa. He tarvitsevat järjestelmän, joka huomaa asian heidän puolestaan ja auttaa toimimaan.

## Mitä tästä voi oppia

**Unohdettu maksu voi olla startup-ongelma.** Wouter Florijnin käyttämätön kuntosalijäsenyys teki ongelmasta konkreettisen.

**Tuotteen kannattaa käyttää dataa siellä, missä käyttäjän muisti pettää.** Pankkiyhteys poisti tarpeen listata tilaukset käsin.

**Opiskelijaverkosto voi tuoda ensimmäisen sijoituksen.** ASIFin ensimmäinen sijoitus meni Dymelle.

**Iso rahatarjous ei aina ole hyvä diili.** Perustajat kieltäytyivät 750 000 eurosta, koska määräysvallan hinta oli heille liian suuri.

**Ansaintamallin pitää tukea luottamusta.** Komissiot ja Premium ovat eri asia kuin käyttäjädatan myyminen.

**Fintechissä luottamus on ominaisuus.** Jos käyttäjä ei uskalla yhdistää pankkitiliään, tekninen ratkaisu ei pääse näyttämään arvoaan.