Paulin Dementhon oli noin 30-vuotias, kun hän alkoi vuonna 2010 rakentaa palvelua, josta tuli myöhemmin Drivy.
Ensimmäinen idea ei ollut auton vuokraaminen.
Dementhon mietti aluksi lyhyiden matkojen kimppakyytiä.
Sitten hän huomasi vielä suuremman käyttämättömän resurssin.
Yksityisauto seisoo suurimman osan ajastaan parkissa.
Auto on kallis ostaa, vakuuttaa, huoltaa ja säilyttää.
Silti sitä käytetään vain pienen osan vuorokaudesta.
Dementhon kysyi, voisiko auton omistaja vuokrata sen muille silloin, kun ei itse tarvitse sitä.
Ensimmäinen palvelu julkaistiin nimellä Voiturelib.
Alussa Dementhon rakensi yritystä pitkälti yksin.
Ensimmäisiä käyttäjiä oli vain noin tuhat ja vuokrattavia autoja pari sataa.
Marketplace-ongelma oli vaikea.
Ilman autoja vuokraajalle ei ollut hyötyä.
Ilman vuokraajia auton omistajalla ei ollut syytä nähdä vaivaa auton lisäämiseksi palveluun.
Lisäksi piti ratkaista paljon vaikeampi asia kuin tavallisessa ilmoituspalvelussa.
Vakuutus.
Jos tuntematon ihminen vuokraa autosi ja ajaa kolarin, kumpikaan osapuoli ei halua epäselvyyttä siitä, kuka maksaa.
Drivy rakensi vakuutusturvan osaksi jokaista vuokrausta.
Se muutti tuotetta ratkaisevasti.
Käyttäjä ei joutunut neuvottelemaan omaa sopimusta jokaisen vuokrauksen yhteydessä.
Markkinapaikka standardoi transaktion.
Vuonna 2012 Drivy keräsi noin kaksi miljoonaa euroa rahoitusta Alvenilta ja Index Venturesilta.
Vuonna 2013 Voiturelib vaihtoi nimekseen Drivy.
Nimi toimi paremmin kansainvälisesti.
Vuonna 2014 palvelulla oli noin 250 000 käyttäjää ja 16 000 autoa.
Silloin yhtiö keräsi kuuden miljoonan euron uuden kierroksen.
Kasvu kiihtyi Eurooppaan.
Drivy avasi Saksan ja Espanjan sekä myöhemmin muita maita.
Vuoteen 2016 mennessä käyttäjiä oli noin miljoona ja vuokrattavia autoja noin 38 000.
Samalla tuote alkoi muuttua.
Ensimmäisissä vuokrauksissa auton omistajan ja vuokraajan piti tavata avainten luovutusta varten.
Se teki palvelusta kömpelön verrattuna tavalliseen autonvuokraukseen.
Drivy Open ratkaisi ongelmaa asentamalla autoon laitteen, jonka avulla vuokraaja pystyi avaamaan auton puhelimella.
Tämä oli strategisesti erittäin tärkeä ominaisuus.
Kun avainten luovutus katoaa, vuokrauksesta tulee lähes itsepalvelu.
Auto voi tuottaa omistajalle rahaa ilman, että hänen pitää olla paikalla jokaisen vuokrauksen alussa ja lopussa.
Drivy alkoi myös muuttua puhtaasta vertaismarkkinapaikasta kohti ammattimaisempia pieniä autokalustoja.
Alustan käyttäytyminen muuttui markkinan mukana.
Vuonna 2019 yhdysvaltalainen Getaround osti Drivyn 300 miljoonalla dollarilla.
Getaround halusi laajentua Eurooppaan, ja Drivy oli jo markkinajohtaja useissa maissa.
Kaupan jälkeen Drivy-brändi vaihdettiin Getaroundiksi.
Yhdistyneellä palvelulla oli yli viisi miljoonaa käyttäjää ja toimintaa sadoissa kaupungeissa.
Ensimmäinen oppi Drivystä on käyttämättömän omaisuuden tunnistaminen.
Auto ei ole arvoton silloin, kun se seisoo.
Se on kallis resurssi, jonka kapasiteettia ei käytetä.
Startup voi rakentaa markkinan juuri tällaisen hukatun kapasiteetin ympärille.
Toinen oppi on markkinapaikan riskin standardointi.
Pelkkä yhteystietojen välittäminen ei olisi riittänyt.
Vakuutus oli se kerros, joka teki transaktiosta tarpeeksi turvallisen molemmille osapuolille.
Kolmas oppi on kitkan poistaminen vaihe vaiheelta.
Ensin ongelma oli auton löytäminen.
Sitten vakuutus.
Sitten avainten luovutus.
Drivy Open poisti yhden fyysisen vaiheen ja teki koko marketplace-mallista skaalautuvamman.
Neljäs oppi on tarjonnan ammattimaistuminen.
Moni sharing economy -palvelu alkaa tavallisista ihmisistä.
Kasvaessaan parhaat tarjoajat muuttuvat usein pieniksi ammattilaisiksi.
Alustan pitää päättää, yrittääkö se estää tämän vai rakentaa tuotteita sitä varten.
Viides oppi on strateginen exit.
Getaround ei ostanut Drivyä vain sen teknologiasta.
Se osti eurooppalaisen markkina-aseman, käyttäjät, autoverkoston ja paikallisen operatiivisen osaamisen.
Markkinapaikan arvo voi siis olla pitkälti verkostossa, jota uuden kilpailijan olisi erittäin hidasta rakentaa alusta.
Paulin Dementhon oli juuri noin 30-vuotias aloittaessaan.
Hän ei rakentanut uutta autoa.
Hän kysyi, miksi miljoonat jo olemassa olevat autot seisovat lähes koko ajan käyttämättöminä.
Yhdeksän vuotta myöhemmin tästä havainnosta rakennettu eurooppalainen verkosto myytiin Getaroundille 300 miljoonalla dollarilla.
Drivyn kasvussa paikallinen tiheys oli ratkaisevaa. Kymmenentuhatta autoa hajallaan koko Euroopassa ei auta käyttäjää, jos hänen naapurustossaan ei ole yhtään saatavilla. Markkinapaikan piti siis rakentaa tarjontaa kaupunki kerrallaan ja huolehtia siitä, että oikean auton löytyminen oli aidosti todennäköistä.
Toinen tärkeä kysymys oli auton omistajan talous. Jos vuokrauksesta saa vain vähän rahaa mutta siivous, avainten luovutus ja riskit vievät aikaa, tarjonta ei kasva. Drivy Open muutti tätä yhtälöä, koska auton pystyi vuokraamaan ilman henkilökohtaista tapaamista. Yksi auto saattoi palvella useampia vuokrauksia pienemmällä vaivalla.
Marketplace kasvoi samalla kohti ammattimaisempia toimijoita. Tämä ei ollut välttämättä alkuperäisen sharing economy -ihanteen mukaista, mutta se paransi saatavuutta ja palvelutasoa. Hyvä alusta joutuu joskus hyväksymään, että markkina kehittyy eri suuntaan kuin ensimmäinen bränditarina.
Drivyn exit näyttää myös maantieteellisen verkoston arvon. Getaround olisi voinut yrittää rakentaa Euroopan itse, mutta valmiin markkinajohtajan ostaminen säästi vuosien paikallisen oppimisen, vakuutussuhteet ja käyttäjähankinnan.
Se on hyvä esimerkki siitä, että markkinapaikan suurin omaisuus ei aina ole teknologia vaan luottamus, likviditeetti ja paikallinen verkosto yhdessä.
Juuri näin verkostovaikutus konkretisoituu.