Vuonna 2010 älypuhelimet yleistyivät nopeasti. iPhone oli ollut markkinoilla muutaman vuoden, ja Android-puhelimia tuli kauppoihin kiihtyvällä tahdilla. Jokainen yritys halusi oman sovelluksen: ravintola, urheiluseura, kauppa, bändi. Ongelma oli, että sovelluksen tekeminen vaati ohjelmointitaitoa ja paljon rahaa. Pienellä yrityksellä ei ollut kumpaakaan.
Daniele Pelleri ja Luigi Giglio halusivat ratkaista tämän. Wikipedian mukaan he aloittivat huhtikuussa 2010 AppsBuilder-nimisen palvelun, jolla kuka tahansa voi tehdä mobiilisovelluksen ilman ohjelmointia.
## Sovellus ilman koodia
Wikipedian mukaan AppsBuilder oli pilvessä toimiva alusta, jolla pystyi luomaan natiiveja mobiilisovelluksia ja HTML5-verkkosovelluksia ilman ohjelmointitaitoja. Käyttäjä valitsi valmiita osia, kuten uutissyötteen, kuvagallerian, kartan tai yhteystiedot, ja kokosi niistä sovelluksen raahaamalla ja pudottamalla.
Tätä kutsutaan nykyään no code -työkaluksi. Ajatus on, että teknologian rakentaminen ei saa olla vain ohjelmoijien etuoikeus. Kun työkalu on tarpeeksi helppo, kuka tahansa voi toteuttaa ideansa.
Vuonna 2010 tämä oli edelläkävijäajattelua. No code -työkaluista on tullut myöhemmin suuri trendi, mutta AppsBuilder oli liikkeellä jo sovellusbuumin alkuvaiheessa.
## Enemmän kuin pelkkä sovellus
Wikipedian mukaan AppsBuilderissa oli myös analytiikka, jolla sovelluksen omistaja pystyi seuraamaan käyttöä, sekä markkinointityökaluja, kuten QR-koodit, sijaintiin perustuvat kupongit ja sovelluksen sisäiset tilaukset.
Lisäksi alusta tarjosi niin sanotun white label -sisällönhallintajärjestelmän. Sen avulla mainostoimistot ja muut yritykset pystyivät tekemään sovelluksia asiakkailleen omalla nimellään ja hallinnoimaan monta sovellusta samasta paikasta. Tämä avasi AppsBuilderille uuden myyntikanavan: toimistot myivät sovelluksia asiakkailleen ja maksoivat AppsBuilderille alustan käytöstä.
## Käyttäjät ja rahoitus
Wikipedian mukaan AppsBuilderilla oli yli 800 000 käyttäjää. Asiakkaita olivat pienet ja keskisuuret yritykset sekä yksittäiset puhelimen omistajat, jotka halusivat tehdä oman sovelluksen.
Alkuvaiheessa yritystä tukivat pääomasijoittajat Massimiliano Magrini ja Mario Mariani. Vuonna 2012 AppsBuilder keräsi 1,5 miljoonaa euroa Vertis Venturelta ja Zernike Meta Venturesilta. Rahoitus ei ole liikevaihtoa, vaan sijoittajien rahaa kasvun rahoittamiseen.
## Miksi no code toimii?
No code -työkalujen menestys perustuu yksinkertaiseen havaintoon: suurin osa yritysten tarpeista on samankaltaisia. Ravintola tarvitsee menun, aukioloajat, kartan ja pöytävarauksen. Urheiluseura tarvitsee uutiset, otteluohjelman ja yhteystiedot. Kun samat osat toistuvat, ne voi rakentaa kerran ja antaa kaikkien käyttöön.
Ohjelmoija voi rakentaa räätälöidyn sovelluksen, jossa on juuri halutut ominaisuudet, mutta se maksaa paljon. No code -työkalu tarjoaa valmiin, edullisen ratkaisun, joka riittää useimmille. Tämä on klassinen tapa laajentaa markkinaa: tehdä kalliista asiasta niin halpa ja helppo, että yhä useampi voi hankkia sen.
## Riskit
No code -työkalujen haaste on, että markkina muuttuu nopeasti. Kun älypuhelimien sovelluskaupat ja käyttäjien odotukset kehittyivät, yksinkertaiset sovellukset eivät enää riittäneet kaikille. Monet pienet yritykset huomasivat, että hyvä mobiilisivusto tai somekanava riitti, eikä oma sovellus ollut välttämätön. Lisäksi kilpailijoita tuli ympäri maailmaa, ja suuret alustat alkoivat tarjota omia työkalujaan. Wikipedian artikkeli ei kerro yrityksen myöhemmistä vaiheista.
## Kaksi perustajaa, yksi selkeä idea
Pelleri ja Giglio rakensivat palvelun, jonka arvo oli helppo selittää: tee oma sovellus ilman ohjelmointia. Selkeä lupaus on markkinoinnissa arvokas. Kun asiakas ymmärtää tuotteen yhdessä lauseessa, hänen on helppo kokeilla sitä ja kertoa siitä muille. Monimutkaisen tuotteen myyminen vaatii paljon enemmän selittämistä ja myyntityötä.
## Ilmainen kokeilu
No code -palvelut antavat usein kokeilla tuotetta ilmaiseksi. Käyttäjä voi rakentaa sovelluksen ja nähdä sen toimivan ennen kuin maksaa mitään. Kun hän on käyttänyt aikaa oman sovelluksensa tekemiseen, hän on valmiimpi maksamaan sen julkaisemisesta. Tämä malli madaltaa kynnystä aloittaa ja tuo palveluun paljon käyttäjiä, joista osa muuttuu maksaviksi asiakkaiksi.
## Pienyritysten digitalisointi
AppsBuilder oli osa laajempaa muutosta, jossa pienyritykset siirtyivät digitaaliseen maailmaan. Ravintolat, kaupat ja seurat halusivat olla siellä, missä asiakkaat olivat, ja vuonna 2010 se tarkoitti yhä useammin puhelinta. Palvelu antoi pienille toimijoille samat työkalut, jotka ennen olivat vain suurilla.
## Kokeile itse
Etsi ilmainen no code -työkalu, jolla voi tehdä yksinkertaisen sovelluksen tai verkkosivun. Tee sovellus jollekin tutulle ryhmälle: koulun kerholle, urheilujoukkueelle tai perheellesi. Lisää siihen kolme hyödyllistä osaa, esimerkiksi tapahtumakalenteri, kuvagalleria ja yhteystiedot. Pyydä ryhmää kokeilemaan ja kysy, mitä siitä puuttuu.
## Mitä tästä voi oppia
**Selkeä lupaus myy.** Kun tuotteen voi selittää yhdellä lauseella, siitä on helppo kertoa muille.
**Ilmainen kokeilu madaltaa kynnystä.** Käyttäjä maksaa helpommin, kun on jo nähnyt tuloksen.
**Tasa-arvoista teknologiaa.** Pienyritykset saivat samat työkalut kuin suuret.
**Tee teknologiasta kaikkien työkalu.** AppsBuilder toi sovellusten tekemisen niille, jotka eivät osanneet ohjelmoida.
**Ajoitus ratkaisee.** Älypuhelinbuumin alussa jokainen halusi sovelluksen.
**Toistuvat tarpeet voi paketoida.** Useimmat yritykset tarvitsevat samoja perusosia.
**Kumppanit voivat myydä puolestasi.** White label -malli toi mainostoimistot jälleenmyyjiksi.
**Halpa ja helppo laajentaa markkinaa.** Kun hinta laskee, yhä useampi voi ostaa.
**Markkina muuttuu.** Se, mikä oli uutta vuonna 2010, voi olla arkipäivää muutamassa vuodessa.