Ambroniten idea syntyi Arno Paulan, Simo Suoheimon ja Mikko Ikolan omasta arjesta. He halusivat syödä terveellisesti mutta törmäsivät jatkuvasti samaan ongelmaan: kiireessä hyvä ateria oli vaikea löytää nopeasti.
Arno Paula on kertonut Aalto-yliopiston haastattelussa, että hän oli itse huomannut ruokavalion suuren vaikutuksen hyvinvointiin. Myös hänen perustajatoverinsa etsivät käytännöllistä tapaa saada ravitseva ateria mukaan päivään ilman pitkää valmistelua.
Ratkaisuksi alettiin kehittää juotavaa ateriaa. Tavoite oli kunnianhimoinen: tuotteen pitäisi sisältää oikean aterian kaltaisesti ravintoaineita, pitää nälkä poissa ja silti olla helppo valmistaa sekä kuljettaa.
Ensimmäiseksi tuotteeksi syntyi Ambronite-ateriasmoothie. Se valmistettiin kasvipohjaisista raaka-aineista ja jauhe sekoitettiin veteen.
Tuotteen vaikein kysymys ei ollut vain maku. Jos joku korvaa aterian tuotteella, ravintosisällön pitää olla uskottava. Perustajat joutuivat yhdistämään tuotekehityksessä elintarviketekniikkaa, ravitsemusta, raaka-aineiden hankintaa ja kuluttajakokemusta.
Sen sijaan että yhtiö olisi aloittanut suurella suomalaisella vähittäiskauppalanseerauksella, perustajat päättivät testata kysyntää kansainvälisellä joukkorahoituksella.
Vuonna 2014 Ambronite julkaistiin kansainvälisellä kampanjalla. Aallon mukaan noin tuhat asiakasta osallistui ja ennakkomyynti ylitti 100 000 dollaria.
Tämä raha ei ollut sama asia kuin voitto. Se oli asiakkaiden etukäteen maksamaa rahaa tuotteesta, joka piti vielä valmistaa ja toimittaa.
Juuri siksi joukkorahoitus oli arvokas testi. Pelkkä kysely olisi voinut kertoa, että ihmiset pitävät ideasta. Ennakkomyynti kertoi, että he olivat valmiita maksamaan siitä oikeaa rahaa ennen tuotteen saapumista.
Vuoden 2015 alussa tuotanto saatiin pyörimään ja kampanjan tilaukset toimitettua. Sen jälkeen Ambronite avasi oman verkkokaupan.
Myyntiä alkoi tulla Yhdysvalloista, Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Alusta asti markkina oli siis kansainvälinen eikä vain suomalainen.
Myöhemmin yhtiö laajensi myös vähittäiskauppaan Suomessa. Tuotteita tuli Ruohonjuureen, S-ryhmän valikoimiin ja myöhemmin K-kauppoihin.
Ambronite on hyvä esimerkki tuotteesta, jossa ensimmäinen jakelukanava sopi hyvin itse tuotteeseen. Jauhemainen ateria oli helppo lähettää postitse kansainvälisille asiakkaille. Yhtiön ei tarvinnut ensin rakentaa kylmäketjua tai paikallista ravintolaverkostoa.
Joukkorahoitus toimi samalla markkinointina, myyntinä ja kysyntätestinä.
Tarinassa on myös yksi tärkeä oppi siitä, miten kuluttajatuotteen idea voi syntyä. Perustajat eivät aloittaneet kysymällä, mikä on suurin mahdollinen elintarvikemarkkina. He aloittivat kysymällä, mitä he itse haluaisivat käyttää joka päivä.
Oman tarpeen etu on se, että perustaja ymmärtää käyttäjän arjen yksityiskohtaisesti. Haitta on se, että oma tarve ei välttämättä ole muiden tarve. Ambroniten joukkorahoitus ratkaisi juuri tämän epävarmuuden.
Kun noin tuhat tuntematonta ihmistä maksoi tuotteesta ennakkoon, idea ei ollut enää vain kolmen perustajan henkilökohtainen mieltymys.
Nuorelle rakentajalle Ambroniten malli on hyvin konkreettinen: ennen kuin sijoitat paljon rahaa tuotantoon, selvitä pystytkö myymään tuotteen ensin.
Ennakkomyynti pakottaa asiakkaan tekemään valinnan. “Kuulostaa hyvältä” muuttuu joko maksuksi tai ei maksuksi. Se on paljon vahvempaa tietoa kuin tykkäys tai kyselyvastaus.