Antoine Martin oli noin 25-vuotias, kun Zenly-yhtiö perustettiin Pariisissa loppuvuonna 2011.
Idea liittyi sijaintiin.
Foursquare oli opettanut ihmiset "checkaamaan sisään" ravintolaan, baariin tai tapahtumaan.
Martin ja hänen perustajakumppaninsa Alexis Bonillo alkoivat miettiä, voisiko check-in tapahtua automaattisesti.
Jos puhelin jo tietää missä olet, miksi käyttäjän pitäisi jatkuvasti ilmoittaa sijaintinsa käsin?
Tästä ajatuksesta syntyi vähitellen Zenly.
Tuote näytti ystävät kartalla lähes reaaliajassa.
Se kuulostaa yksinkertaiselta.
Teknisesti ongelma oli erittäin vaikea.
Jos GPS toimii jatkuvasti täydellä teholla, puhelimen akku loppuu nopeasti.
Jos sijaintia päivitetään liian harvoin, kartta näyttää väärää tietoa.
Zenlyn piti yhdistää GPS, Wi-Fi, mobiiliverkot, sensorit ja oma algoritmi niin, että sijainti oli riittävän tarkka ilman että puhelin kuoli muutamassa tunnissa.
Antoine Martin on kertonut käyttäneensä kaksi tai kolme vuotta tuotteen hiomiseen kokeneiden Google- ja Apple-taustaisten insinöörien kanssa.
Tämä on Zenlyn ensimmäinen tärkeä oppi.
Kuluttaja näkee yhden pisteen kartalla.
Sen takana voi olla vuosien vaikea tekninen työ.
Zenlyn toinen suuri haaste oli yksityisyys.
Sijainnin jakaminen jatkuvasti kuulostaa monen aikuisen mielestä pelottavalta.
Zenly ei yrittänyt piilottaa tätä.
Tuote rakennettiin nimenomaan läheisten ystävien ympärille.
Käyttäjä valitsi, ketkä näkevät hänet.
Sovellus teki sijaintitiedosta sosiaalisen kokemuksen eikä yrityksen taustalla keräämää näkymätöntä dataa.
Vuonna 2015 Zenly alkoi näkyä laajemmin sovelluskaupoissa.
Kasvu oli erityisen voimakasta nuorten käyttäjien keskuudessa.
Vuoden 2016 lopulla sovellusta oli ladattu noin kaksi miljoonaa kertaa.
Samana vuonna Zenly keräsi 22,5 miljoonan dollarin Series B -kierroksen Benchmarkin johdolla.
Yhteensä se oli kerännyt noin 35 miljoonaa dollaria.
Snap kiinnostui yrityksestä.
Kesällä 2017 Snap osti Zenlyn.
TechCrunchin lähteiden mukaan kauppahinta oli noin 250–350 miljoonaa dollaria.
Zenlyä ei kuitenkaan suljettu heti eikä tiimiä vain siirretty Snapchatiin.
Snap antoi sovelluksen jatkaa suhteellisen itsenäisesti.
Samaan aikaan Snapchat lanseerasi oman Snap Map -ominaisuutensa, jonka taustalla Zenlyn teknologia ja osaaminen olivat strategisesti erittäin arvokkaita.
Usein yrityskauppa lopettaa startupin oman tuotteen.
Zenlyn kohdalla tapahtui päinvastoin.
Sovellus jatkoi kasvuaan vielä vuosia kaupan jälkeen.
Vuonna 2022 sillä oli yhtiön sisäisten lukujen mukaan noin 35 miljoonaa kuukausittaista aktiivista käyttäjää.
Samana vuonna Zenly julkaisi suuren uudistuksen.
Antoine Martin päätti lähteä yhtiöstä.
Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Snap ilmoitti, että Zenly suljetaan osana laajaa kustannusleikkausta.
Palvelu suljettiin helmikuussa 2023.
Tämä teki Zenlyn tarinasta yhden Euroopan startup-maailman oudoimmista menestyksistä.
Tuote oli suosittu.
Käyttäjät kasvoivat.
Teknologia oli hyvä.
Yritys oli myyty sadoilla miljoonilla dollareilla.
Silti lopullinen omistaja päätti lopettaa sen.
Ensimmäinen oppi Zenlystä on teknisen vallihaudan rakentaminen näkymättömään ongelmaan.
Karttanäkymä oli helppo kopioida.
Energiatehokas, tarkka ja jatkuva sijaintijärjestelmä oli paljon vaikeampi.
Toinen oppi on sosiaalisen tuotteen käyttötiheys.
Zenly ei yrittänyt saada käyttäjää avaamaan sovellusta vain kerran viikossa.
Ystävien sijainti muuttuu koko ajan.
Tuotteessa oli luonnollinen syy palata monta kertaa päivässä.
Kolmas oppi on yksityisyys tuotteen suunnittelussa.
Zenly käsitteli erittäin herkkää dataa.
Sen piti tehdä kontrollista ymmärrettävä käyttäjälle eikä piilottaa sitä pitkiin käyttöehtoihin.
Neljäs oppi on nuorten käyttäjien erilainen käyttäytyminen.
Vanhemmalle käyttäjälle jatkuva sijainnin jakaminen saattoi tuntua oudolta.
Teinit käyttivät sitä yhteisenä sosiaalisena karttana koulussa, kaupungilla ja tapahtumissa.
Perustajan kannattaa joskus seurata sitä, miten uusi sukupolvi käyttää teknologiaa eri tavalla kuin edellinen.
Viides oppi on yrityskaupan jälkeinen kontrolli.
Kun startup myydään, perustaja voi saada suuren taloudellisen onnistumisen mutta menettää päätösvallan tuotteen tulevaisuudesta.
Zenlyn sulkeminen osoitti tämän erittäin konkreettisesti.
Antoine Martin oli noin 25-vuotias, kun Zenly perustettiin.
Yhdentoista vuoden päästä sovelluksella oli 35 miljoonaa kuukausikäyttäjää ja satojen miljoonien dollarien yrityskauppa takanaan.
Silti tuote katosi.
Zenlyn tarina osoittaa, että startupin menestys, yrityksen menestys ja tuotteen pitkä elämä eivät ole aina sama asia.
Zenlyn kasvu osoitti myös, kuinka sosiaalinen verkosto voi levitä ilman perinteistä sisältösyötettä. Käyttäjä ei tullut lukemaan tuntemattomien postauksia, vaan näkemään oman lähipiirinsä tilanteen. Tämä teki verkostosta henkilökohtaisemman: jos kolme lähintä ystävää liittyi mukaan, sovelluksen arvo nousi heti paljon enemmän kuin tuhannen tuntemattoman käyttäjän liittymisestä.
Tuotteen ympärille rakennettiin pieniä sosiaalisia yksityiskohtia, kuten akkutason näyttäminen, vierailtujen paikkojen historiaa ja ystävien liikkeisiin liittyviä signaaleja. Ne muuttivat kartan kuivasta paikannustyökalusta leikitteleväksi sosiaaliseksi tuotteeksi. Hyvä kuluttajatuote voi siis syntyä teknisesti vakavan infrastruktuurin päälle, mutta käyttäjälle kokemus pitää tehdä emotionaalisesti kiinnostavaksi.
Snap-kauppa opettaa myös strategisen ostajan logiikkaa. Zenlyn arvo Snapille ei ollut vain sen liikevaihdossa, jota ei juuri ollut. Arvo oli käyttäjissä, tiimissä ja sijaintiteknologiassa, joka sopi suoraan Snapchatin sosiaaliseen karttavisioon. Startup voi olla ostajalle erittäin arvokas jo ennen vahvaa monetisaatiota, jos se ratkaisee strategisesti tärkeän teknisen tai käyttäjäongelman.
Zenlyn tapaus muistuttaa vielä yhdestä kuluttaja-appien realiteetista: erittäin vahva käyttö ei aina tarkoita valmista liiketoimintamallia. Sovelluksella oli kymmeniä miljoonia käyttäjiä, mutta monetisaatio jäi keskeneräiseksi. Kasvun rinnalla perustajan pitää lopulta ratkaista myös se, kuka maksaa ja mistä.