Marcin Treder työskenteli käyttäjäkokemuksen päällikkönä puolalaisessa verkkokauppayrityksessä. Hänen työnsä oli varmistaa, että verkkosivut olivat helppoja ja miellyttäviä käyttää. Hän huomasi toistuvan ongelman: suunnittelijat ja ohjelmoijat eivät ymmärtäneet toisiaan. Suunnittelija piirsi idean, ohjelmoija rakensi jotain muuta, ja lopputulos oli harvoin sitä, mitä kukaan oli tarkoittanut.

UXPinin tarinasta kertovan blogikirjoituksen mukaan Treder oli 24-vuotias, kun hän perusti vuonna 2010 kahden ystävänsä kanssa UXPin-nimisen yrityksen. Tavoitteena oli ratkaista suunnittelijoiden ja ohjelmoijien yhteistyön ongelmat.

## Ensimmäinen tuote oli paperia

Ensimmäinen UXPin ei ollut ohjelmisto. Se oli fyysinen tuote: tarralappuja, joihin oli painettu valmiita käyttöliittymän osia, kuten painikkeita, valikoita ja tekstikenttiä.

Blogikirjoituksen mukaan Treder selitti ajatusta niin, että tiimi halusi poistaa pelon tarjoamalla suunnittelijoille ja ohjelmoijille valmiita, yleisiä käyttöliittymän osia tarralapuille painettuina. Kun molemmat käyttivät samoja osia, he puhuivat samaa kieltä. Luonnos paperilla oli nopea tehdä, helppo muuttaa ja kaikkien ymmärrettävissä.

Paperiprototyyppi on vanha ja hyväksi havaittu suunnittelun tapa. UXPin teki siitä helpompaa ja yhtenäisempää.

## Loppuunmyyty kahdessa päivässä

Marraskuun 11. päivänä 2010 tiimi julkaisi tuotteen Twitterissä. Blogikirjoituksen mukaan yli 400 muistilehtiötä myytiin loppuun 48 tunnissa, ja tilauksia tuli useista maista.

Tämä oli vahva merkki siitä, että tuotteelle oli kysyntää. Kun ihmiset ympäri maailmaa haluavat ostaa pienen puolalaisen tiimin tuotetta ilman mainoskampanjaa, idea on osunut johonkin todelliseen tarpeeseen. Blogikirjoituksen mukaan UXPin sai näkyvyyttä myös Wall Street Journalin teknologiajulkaisussa All Things Digitalissa.

## Paperista ohjelmistoksi

Fyysinen tuote oli hyvä alku, mutta sen kasvattaminen oli vaikeaa. Paperia pitää painaa, varastoida ja postittaa, ja jokainen myyty lehtiö tuottaa vain vähän rahaa. Blogikirjoituksen mukaan UXPin siirtyi vuoden sisällä SaaS-alustaksi eli verkossa toimivaksi ohjelmistoksi.

Ohjelmistossa samat ideat toimivat paremmin. Käyttöliittymän osat ovat digitaalisina, ja niitä voi raahata, muokata ja jakaa tiimin kesken. Suunnittelija voi rakentaa prototyypin, jota voi klikkailla kuin oikeaa sovellusta, ja ohjelmoija näkee tarkasti, mitä pitää rakentaa.

## Piilaaksoon

Blogikirjoituksen mukaan UXPin sai perustajarahoitusta ja palkintoja, kuten tunnustuksen Keski- ja Itä-Euroopan parhaana startupina. Yritys perusti toimiston Mountain View'hun Piilaaksoon, lähelle maailman suurimpia teknologiayrityksiä ja niiden suunnittelutiimejä.

Blogikirjoituksen mukaan UXPin palvelee nykyään tuhansia yrityksiä ympäri maailmaa, muun muassa teknologian, autoteollisuuden, rahoituksen ja viihteen aloilla. Yrityksen tehtävä on edelleen sama: yhdistää suunnittelu ja ohjelmointi yhdeksi yhtenäiseksi tuotekehityksen prosessiksi.

## Oma työ paljasti ongelman

Trederin tarina on esimerkki siitä, miten oma työ voi paljastaa liikeidean. Hän ei keksinyt ongelmaa ulkopuolelta, vaan koki sen päivittäin. Kun ongelma on tuttu, sen ratkaisu on helpompi suunnitella oikein, koska tietää, mitä käyttäjä tarvitsee.

Treder myös aloitti yksinkertaisesti. Paperilaput eivät vaatineet vuosien ohjelmointia. Niillä pystyi testaamaan, kiinnostaako idea ihmisiä, ennen kuin panosti kalliiseen ohjelmistoon.

## Riskit

Suunnittelutyökalujen markkinalla on kovaa kilpailua, ja suuret toimijat hallitsevat suurta osaa markkinasta. Pienemmän yrityksen on erotuttava erikoistumalla. Lisäksi tekoäly muuttaa suunnittelutyötä nopeasti, ja työkalujen on pysyttävä kehityksen mukana.

## Kolme ystävää

Treder perusti UXPinin kahden ystävänsä kanssa. Ystävien kanssa yrittäminen tuo luottamusta ja yhteisen näkemyksen. Treder tunsi omasta työstään sekä suunnittelijoiden että ohjelmoijien näkökulman, mikä sopi hyvin tuotteeseen, jonka tarkoitus oli yhdistää nämä kaksi maailmaa.

## Some markkinointikanavana

UXPin julkaistiin Twitterissä. Vuonna 2010 some oli vielä uusi markkinointikanava, ja moni yritys ei osannut käyttää sitä. Suunnittelijat ja ohjelmoijat olivat kuitenkin aktiivisia Twitterissä, joten tuote tavoitti juuri oikean yleisön. Kun kohderyhmä on selkeä, markkinoinnin voi suunnata tarkasti.

## Design-järjestelmät

Nykyään monet suuret yritykset käyttävät niin sanottuja design-järjestelmiä: yhteisiä kirjastoja käyttöliittymän osista, joita kaikki tiimit käyttävät. Ajatus on sama kuin UXPinin alkuperäisissä tarralapuissa. Kun kaikki käyttävät samoja osia, tuotteet ovat yhtenäisiä ja yhteistyö sujuvampaa.

## Palkinnot avaavat ovia

Tunnustus Keski- ja Itä-Euroopan parhaana startupina toi näkyvyyttä sijoittajien keskuudessa.

## Kokeile itse

Suunnittele sovellus paperilla. Leikkaa pahvista puhelimen muotoinen kehys ja piirrä tarralappuihin painikkeita, kuvia ja tekstikenttiä. Rakenna niistä kolme näkymää sovellukseesi. Pyydä kaveria "käyttämään" sovellusta vaihtamalla lappuja hänen painalluksiensa mukaan. Huomaat nopeasti, mikä toimii ja mikä ei.

## Mitä tästä voi oppia

**Tunne kohderyhmäsi kanavat.** Suunnittelijat löytyivät Twitteristä.

**Hyvä idea kestää aikaa.** Yhteiset käyttöliittymäosat ovat nykyään suurten yritysten arkea.

**Tiimi voi elää ongelman itse.** Kolme ystävää ratkaisi ongelman, jonka he tunsivat.

**Oma työ paljastaa ongelmia.** Treder koki suunnittelun ja ohjelmoinnin yhteistyön vaikeudet itse.

**Aloita yksinkertaisesti.** Paperilaput testasivat idean ilman kallista ohjelmointia.

**Nopea loppuunmyynti kertoo kysynnästä.** 400 lehtiötä 48 tunnissa todisti tarpeen.

**Fyysisestä tuotteesta voi siirtyä ohjelmistoon.** Sama idea toimi paremmin digitaalisena.

**Yhteinen kieli ratkaisee ongelmia.** Samat osat auttoivat suunnittelijoita ja ohjelmoijia ymmärtämään toisiaan.

**24-vuotiaana voi aloittaa.** Treder perusti yrityksen nuorena ja kokemuksensa pohjalta.