Vuonna 2008 älypuhelimet olivat vasta yleistymässä. Kosketusnäytöllä kirjoittaminen oli hidasta ja virheherkkää, ja moni kaipasi vanhan puhelimen fyysisiä näppäimiä. Jon Reynolds oli juuri valmistunut Cambridgen yliopistosta. Hän tapasi Ben Medlockin, joka oli tutkinut kieliteknologiaa ja koneoppimista. Yhdessä Chris Hill-Scottin kanssa he perustivat SwiftKeyn. Jon oli tuolloin noin 23-vuotias.

Ajatus oli yksinkertainen: puhelimen näppäimistön pitäisi oppia, miten juuri sinä kirjoitat, ja arvata seuraava sana ennen kuin ehdit kirjoittaa sitä.

## Kaksi vuotta ennen ensimmäistä versiota

SwiftKey ei syntynyt viikonlopussa. Ennustava tekstinsyöttö vaatii kielimallin, joka ymmärtää, mitkä sanat seuraavat toisiaan, ja joka mukautuu käyttäjän omaan tapaan kirjoittaa. Tiimi kehitti teknologiaa lähes kaksi vuotta ennen kuin ensimmäinen versio oli valmis.

Heinäkuussa 2010 SwiftKey julkaisi Android-puhelimille beetaversion, joka tuki seitsemää kieltä. Android oli valinnan kannalta tärkeä. Applen iPhone ei tuolloin sallinut ulkopuolisten näppäimistöjen asentamista, mutta Android salli. Pieni brittiläinen yritys pystyi tarjoamaan tuotteensa miljoonille käyttäjille suoraan sovelluskaupan kautta.

## Tuote: näppäimistö, joka oppii

SwiftKey analysoi käyttäjän kirjoittamaa tekstiä ja oppi hänen tyylinsä. Jos käyttäjä kirjoitti usein tiettyjä ilmauksia, nimiä tai slangia, näppäimistö alkoi ehdottaa niitä. Automaattinen korjaus osui paremmin, koska se tunsi käyttäjän sanaston. Monelle ero tavalliseen näppäimistöön oli niin suuri, että he suosittelivat sovellusta kavereilleen.

Tuotteen arvo syntyi käytöstä. Mitä enemmän käyttäjä kirjoitti, sitä paremmin SwiftKey toimi. Tämä teki vaihtamisesta vaikeaa: uusi näppäimistö ei tuntenut käyttäjää, joten se tuntui heti huonommalta.

## Liiketoimintamalli

SwiftKey kokeili useita tapoja ansaita. Alussa sovellus oli maksullinen Android-kaupassa, ja myöhemmin siitä tuli ilmainen, jolloin tulot tulivat esimerkiksi myytävistä ulkoasuteemoista. Lisäksi yritys teki sopimuksia puhelinvalmistajien kanssa, jotka asensivat SwiftKeyn teknologian puhelimiinsa valmiiksi. Tällainen lisensointi tuo tuloja jokaisesta myydystä laitteesta ilman, että jokaista käyttäjää tarvitsee hankkia erikseen.

## Rahoitus ja iPhone

Syyskuussa 2013 SwiftKey keräsi 17,5 miljoonan dollarin B-kierroksen, jota johti Index Ventures. Mukana olivat myös Octopus Investments ja Accel Partners.

Kun Apple vuonna 2014 lopulta salli ulkopuoliset näppäimistöt iPhonessa, SwiftKey oli valmiina. Sen iOS-versio ladattiin yli miljoona kertaa ensimmäisenä päivänä. Vuosien työ Androidilla oli rakentanut tuotteen, tunnettuuden ja teknologian, joita ei voinut kopioida nopeasti.

## Microsoft ostaa

Helmikuussa 2016 Microsoft osti SwiftKeyn 250 miljoonalla dollarilla. Microsoft oli tuolloin menettänyt oman puhelinmarkkinansa ja halusi tuoda tekoälyosaamistaan Androidin ja iPhonen käyttäjille. SwiftKey sopi siihen täydellisesti: se oli jo miljoonien ihmisten puhelimissa, ja sen ydin oli koneoppiminen.

Kaupan jälkeen SwiftKey jatkoi toimintaansa Microsoftin sisällä. Vuonna 2020 se nimettiin uudelleen Microsoft SwiftKeyksi. Yrityksen pääkonttori on edelleen Lontoossa.

## Miksi tämä toimi

SwiftKeyn tarina on hyvä esimerkki tekoälyyrityksestä ennen kuin tekoäly oli muotisana. Tuote ei mainostanut itseään tekoälynä, vaan se yksinkertaisesti toimi paremmin kuin kilpailijat. Käyttäjiä kiinnosti nopeampi kirjoittaminen, ei tekniikka sen takana.

Toinen tärkeä tekijä oli alustan valinta. Perustajat eivät odottaneet Applen lupaa, vaan menivät sinne, missä heidän tuotteensa sai olla. Kun suurempi alusta myöhemmin avautui, he olivat jo markkinajohtajia.

## Käyttäjät paransivat tuotetta

SwiftKey kehitti tuotettaan tiiviisti käyttäjiensä kanssa. Beetaversion käyttäjät raportoivat virheitä, ehdottivat uusia ominaisuuksia ja pyysivät tukea uusille kielille. Jokainen uusi kieli toi uusia käyttäjiä maista, joissa kilpailevat näppäimistöt toimivat huonosti. Myöhemmin SwiftKey tuki yli sataa kieltä.

Tämä oli pienelle yritykselle tärkeä etu. Suuret puhelinvalmistajat tekivät näppäimistönsä yleensä muutamalle suurelle kielelle. SwiftKey pystyi palvelemaan pienempiäkin kieliryhmiä, ja nämä käyttäjät olivat usein erityisen uskollisia, koska vaihtoehtoja ei ollut.

## Nuori ja kokenut perustaja yhdessä

SwiftKeyn perustajatiimi yhdisti eri vahvuudet. Jon toi liiketoiminnan ja energian, Ben toi vuosien tutkimuskokemuksen kieliteknologiasta. Nuori perustaja ei tarvitse kaikkia taitoja itse, jos hän löytää kumppanin, jolla on ne taidot, jotka häneltä puuttuvat. Tutkijan ja yrittäjän yhdistelmä on tekoälyyrityksissä yleinen ja usein toimiva.

## Kokeile itse

Mieti sovellusta tai työkalua, jota käytät joka päivä ja joka ei opi sinusta mitään. Se voi olla muistiinpanosovellus, kalenteri tai hakukone. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka sen pitäisi oppia tekemään paremmin juuri sinulle. Henkilökohtaistaminen on usein se, mikä erottaa hyvän tuotteen erinomaisesta.

## Mitä tästä voi oppia

**Syvä osaaminen voi olla kilpailuetu.** Kielimallin rakentaminen vaati tutkimusosaamista, jota kilpailijoilla ei ollut.

**Mene sinne, missä ovet ovat auki.** Android salli ulkopuoliset näppäimistöt vuosia ennen iPhonea.

**Tuote, joka oppii käyttäjästä, on vaikea vaihtaa.** Mitä pidempään käyttäjä kirjoitti, sitä parempi SwiftKey oli.

**Palvele kieliä ja ryhmiä, jotka muut unohtavat.** Pienet kieliryhmät olivat SwiftKeyn uskollisimpia käyttäjiä.

**Kärsivällisyys kannattaa.** Kaksi vuotta kehitystä ennen ensimmäistä versiota tuntui pitkältä, mutta teki tuotteesta ylivoimaisen.

**Iso yritys ostaa, mitä se ei itse osaa.** Microsoft osti SwiftKeyn tuodakseen tekoälynsä puhelimiin, joita se ei itse valmistanut.