George Burgess oli 17-vuotias brittiläinen koululainen, kun hän teki ensimmäisen koeharjoitteluun tarkoitetun sovelluksensa vuonna 2009. Lähtökohta oli hyvin yksinkertainen: hän halusi käyttää puhelinta opiskeluun eikä vain viihteeseen.
Ensimmäisen sovelluksen sisältö ei syntynyt suuren kustantamon kanssa. Burgessin maantiedonopettaja auttoi tekemään kysymykset ja materiaalin.
Tuosta yhdestä appista kasvoi vähitellen kokonainen liiketoiminta.
## Yhdestä appista yli sataan
Burgess alkoi julkaista lisää kouluaineisiin ja kokeisiin liittyviä sovelluksia. Yritys tunnettiin aluksi nimellä EducationApps.
TechCrunchin mukaan tiimi oli tehnyt yli sata erillistä opetussovellusta, joita oli ladattu yhteensä noin neljännesmiljoona kertaa.
Se kuulostaa hyvältä, mutta samalla syntyi ongelma.
Yli sadan erillisen appin ylläpito oli raskasta. Jokainen sovellus piti päivittää erikseen, käyttäjien piti löytää oikea sovellus ja sisältö hajosi moneen paikkaan.
Burgess teki tärkeän päätöksen: sen sijaan että hän jatkaisi uusien yksittäisten appien tekemistä, kaikki yhdistettäisiin yhdeksi alustaksi.
Siitä tuli Gojimo.
## Pivot ei tarkoittanut kaiken hylkäämistä
Gojimo oli tavallaan uusi alku, mutta vanha työ ei mennyt hukkaan.
Burgessilla oli jo käyttäjiä, kokemusta opiskelijoiden tarpeista ja suhteita opetussisällön tarjoajiin.
Uusi palvelu pystyi hyödyntämään sitä kaikkea.
Gojimo keskittyi brittiläisten GCSE- ja A-level-kokeiden harjoitteluun. Sovelluksessa opiskelija pystyi tekemään kysymyksiä eri aineista ja saamaan selityksiä vastauksiin.
Myöhemmin sisältöä tuli myös tunnetuilta kustantajilta, kuten Oxford University Pressiltä ja McGraw-Hilliltä.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että pivotissa ei tarvitse vaihtaa ongelmaa. Joskus pitää vain vaihtaa tapa, jolla ratkaisu paketoidaan.
## Stanford jäi kesken
Burgess pääsi opiskelemaan Stanfordiin Yhdysvaltoihin.
Hän kuitenkin keskeytti opinnot ja palasi rakentamaan yritystä täysipäiväisesti.
Tämä ei ollut tilanne, jossa 17-vuotias teki yhden pienen kouluprojektin ja odotti ihmettä. Yritys kehittyi vuosien ajan.
Vuonna 2014 Gojimo keräsi yli miljoonan dollarin seed-rahoituksen. Mukana olivat Index Ventures ja Innocent Drinks -perustajien JamJar Investments.
Vuonna 2015 yritys keräsi vielä 1,8 miljoonaa dollaria lisää. TechCrunchin mukaan kokonaisrahoitus nousi hieman yli kolmeen miljoonaan dollariin.
Rahoitus auttoi rakentamaan sisältökirjastoa, Android- ja web-versioita sekä kasvattamaan tiimiä.
## 300 000 opiskelijaa yhdessä kuukaudessa
Toukokuu on Britanniassa tärkeä koekuukausi.
TechCrunchin mukaan Gojimoa käytti toukokuussa 2015 noin 300 000 opiskelijaa, mikä vastasi yli viidennestä GCSE- ja A-level-kokeisiin osallistuvista opiskelijoista.
Myöhempien tietojen mukaan osuus kasvoi vielä suuremmaksi.
Tässä on yksi Gojimon tärkeimmistä opeista.
Tuote oli rakennettu hetkeen, jossa käyttäjän tarve oli erittäin vahva. Kokeet eivät olleet “ehkä joskus” -ongelma. Ne olivat muutaman viikon päästä.
Kun tarve on kiireellinen, hyvä ilmainen tai freemium-tuote voi levitä nopeasti opiskelijoiden keskuudessa.
## Ilmainen appi, mutta silti liiketoiminta
Gojimon perussovellus oli ilmainen.
Liiketoimintaa rakennettiin maksullisen premium-sisällön ja koulujen lisenssien ympärille.
Tämä on opiskelijasovellukselle looginen malli.
Yksittäinen 16-vuotias ei välttämättä halua maksaa paljon, mutta koulu voi maksaa sisällöstä suurelle joukolle oppilaita.
Lisäksi maksuton versio auttaa kasvattamaan käyttäjäkuntaa.
Burgessin kokemus näytti, että käyttäjämäärä ja tulomalli voivat syntyä eri paikoista. Kaikkien käyttäjien ei tarvitse maksaa, jos osa asiakkaista maksaa paljon suuremmista lisensseistä.
## Telegraph osti Gojimon
Vuonna 2017 Telegraph Media Group osti Gojimon.
Kauppahintaa ei julkistettu.
TechCrunchin mukaan yritys oli siihen mennessä kerännyt noin kolme miljoonaa dollaria ulkopuolista rahoitusta. Tiimi jatkoi toimintaansa kaupan jälkeen erillisenä yksikkönä.
Burgess oli aloittanut polun kahdeksan vuotta aiemmin 17-vuotiaana koululaisena.
On tärkeää huomata, ettei julkistamaton yrityskauppa tarkoita, että perustaja olisi saanut jonkin tietyn summan henkilökohtaisesti. Omistusrakenne ja sijoittajien osuudet vaikuttavat aina siihen, miten kauppahinta jakautuu.
Silti tarina on poikkeuksellinen: koululaisen ensimmäisestä koeapista kasvoi oikea venture-rahoitettu edtech-yhtiö ja yrityskauppa.
## Mitä tästä kannattaa oppia?
Ensimmäinen oppi on aloittaa yhdestä ongelmasta, jonka tunnet itse.
Burgess oli itse koululainen. Hän tiesi, miltä kokeisiin lukeminen tuntui ja miksi puhelimella tehtävä harjoittelu voisi toimia.
Toinen oppi on, että ensimmäisen version ei tarvitse olla suuri.
Yksi aine ja yksi opettaja riittivät aloittamiseen.
Kolmas oppi on yhdistää tuotteita, jos ylläpito alkaa hajota. Yli sata erillistä appia oli merkki siitä, että tarvittiin yksi alusta.
Neljäs oppi on ajoitus.
Koepäivä luo opiskelijalle pakottavan tarpeen. Tuote, joka osuu juuri siihen hetkeen, voi kasvaa paljon nopeammin kuin palvelu, jota olisi vain “ihan kiva joskus käyttää”.
Gojimon alku ei siis ollut miljardiluokan visio. Se oli 17-vuotiaan päätös tehdä opiskelusta puhelimella vähän helpompaa.
## Yksi lisäoppi rakentamisesta
Tällaisessa tarinassa helposti huomio menee lopputulokseen, vaikka kaikkein kopioitavin osa on paljon aikaisemmassa vaiheessa. Ensimmäinen ratkaisu oli rajattu, ymmärrettävä ja tarkoitettu oikeaan ongelmaan. Sitä pystyi testaamaan ennen kuin yrityksellä oli suuri tiimi, toimisto tai tunnettu nimi.
Nuorelle rakentajalle hyvä ensimmäinen tavoite ei siksi ole suuri yrityskauppa tai miljoona käyttäjää. Paljon hyödyllisempi tavoite on löytää yksi ulkopuolinen ihminen, joka käyttää tuotetta oikeasti. Seuraava askel on toinen käyttäjä ja ensimmäinen maksu.
Kun tämä toistuu, yrityksen suunta alkaa perustua näyttöön eikä pelkkään toiveeseen.