Single.Earthin lähtökysymys oli yksinkertainen mutta vaikea.

Jos metsänomistaja saa rahaa vasta kun puut kaadetaan, miten luonnon säilyttäminen voisi kilpailla taloudellisesti hakkuiden kanssa?

Merit Valdsalu ja Andrus Aaslaid alkoivat pohtia tätä Virossa vuonna 2019.

He osallistuivat Garage48 Future of Wood -hackathoniin ja rakensivat projektin, jossa metsän arvoa yritettiin mitata muutenkin kuin puutavarana.

Idea voitti hackathonin.

Siitä syntyi Single.Earth.

Valdsalulla oli taustaa Pipedrivestä ja Aaslaidilla pitkä kokemus teknologiasta sekä Viron digitaalisten järjestelmien rakentamisesta.

Heidän visionsa oli yhdistää luonnonsuojelu fintech-ajatteluun.

Single.Earth alkoi rakentaa järjestelmää, joka käyttää satelliittidataa, hiilimallinnusta ja biodiversiteettitietoa arvioimaan maan luonnonarvoa.

Maanomistaja voisi saada taloudellisen kannustimen siitä, että metsä tai muu ekosysteemi jätetään säilymään.

Yhtiö rakensi tämän ympärille MERIT-nimistä digitaalista yksikköä.

Ajatus oli yhdistää luonnonsuojeluprojektit ostajiin, jotka haluavat rahoittaa hiilen sitomista ja biodiversiteetin säilyttämistä.

Single.Earth halusi erottautua tavallisista hiilikrediiteistä.

Yhtiön viesti oli, ettei ilmastotyössä pitäisi katsoa vain yksittäistä hiilitonnia.

Myös luonnon monimuotoisuus ja olemassa olevien ekosysteemien säilyminen pitäisi saada taloudelliseen malliin mukaan.

Vuonna 2021 Single.Earth keräsi 7,9 miljoonan dollarin seed-kierroksen.

Kierrosta johti EQT Ventures ja mukana oli myös Icebreaker.vc sekä tunnettuja virolaisia enkelisijoittajia.

Yhtiö rakensi samalla yli 20 tutkijan ja data-asiantuntijan R&D-tiimin.

tämä sivusto-yrittäjälle ensimmäinen oppi on kannustinongelma.

Moni yhteiskunnallinen ongelma ei johdu siitä, etteivät ihmiset ymmärtäisi sen tärkeyttä.

Ongelma voi olla siinä, että nykyinen taloudellinen järjestelmä palkitsee väärästä toiminnasta.

Toinen oppi on data fyysisestä maailmasta.

Satelliittikuvat ja ympäristömallit voivat muuttaa metsän tai maa-alueen ohjelmistossa mitattavaksi omaisuudeksi.

Kolmas oppi on uusi markkinapaikka.

Single.Earth ei vain rakenna analytiikkaohjelmistoa.

Se yrittää yhdistää maanomistajan ja luonnonsuojelusta maksavan organisaation samaan taloudelliseen järjestelmään.

Neljäs oppi on vaikean kategorian riski.

Climate fintech yhdistää teknologiaa, regulaatiota, tiedettä ja rahoitusta.

Se on paljon vaikeampi kuin tavallinen SaaS.

Mutta samalla onnistunut ratkaisu voi rakentaa täysin uuden markkinan.

Single.Earth on hyvä esimerkki virolaisesta startup-ajattelusta, jossa ohjelmistoa käytetään kysymään paljon suurempaa kysymystä:

Voisiko luonnon säilyttäminen itsessään olla liiketoimintamalli?