Itseajavaa autoa on helppo esitellä Kalifornian auringossa.
Suomalainen talvi on eri asia.
Lumi peittää tiemerkinnät. Sumu heikentää näkyvyyttä. Räntä sotkee sensorit ja renkaat menettävät pitoa.
Juuri tästä vaikeudesta Sensible 4 rakensi liiketoimintansa.
## Kaikki alkoi ammattikorkeakoulusta
Espoon kaupungin mukaan tarina alkoi vuonna 2016, kun Harri Santamala veti Metropolia Ammattikorkeakoulussa automaattibussihankkeita.
Yksi robottibussipilotti järjestettiin Espoon Otaniemessä.
Jari Saarinen ja Jussi Suomela näkivät hankkeen ja ottivat Santamalaan yhteyttä.
Heillä oli kokemusta ulkorobotiikasta ja erityisesti vaikeista sääolosuhteista.
Mukana oli myös Tommi Rimpiläinen.
Helmikuussa 2017 nelikko perusti Sensible 4:n.
## Ongelma, jota muut eivät ratkaisseet
Autonominen ajaminen perustuu sensoreihin, karttoihin ja ohjelmistoon.
Auto yrittää jatkuvasti ymmärtää missä se on, mitä ympärillä tapahtuu ja mihin suuntaan sen pitäisi liikkua.
Hyvässä säässä tämä on helpompaa.
Lumessa tiemerkinnät katoavat. LiDAR- ja kameradata muuttuu. Sumu ja sade lisäävät häiriöitä.
Sensible 4 keskittyi alusta asti juuri tähän.
Yritys rakensi järjestelmän, joka yhdistää useita sensoreita ja arvioi ympäristöä todennäköisyyksien avulla.
Tavoite oli tehdä autonomisesta ajamisesta luotettavaa myös pohjoisissa oloissa.
## Suomi oli testilaboratorio
Moni startup kärsii kotimarkkinansa pienuudesta.
Sensible 4:lle Suomen sää oli etu.
Jos järjestelmä toimii räntäsateessa ja lumessa, se voi toimia monessa muussakin vaikeassa ympäristössä.
Suomi tarjosi testipaikan ongelmaan, jonka globaali autoteollisuus joutuu ratkaisemaan.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten paikallinen haitta voi muuttua kansainväliseksi kilpailueduksi.
## Kolme vuotta tulorahoituksella
Espoon kaupungin vuoden 2020 artikkelin mukaan Sensible 4 kasvoi ensimmäiset kolme vuotta tulorahoituksella.
Se tarkoittaa, että yritys sai rahaa projekteista ja asiakkaiden kanssa tehdystä työstä ennen suurempaa sijoituskierrosta.
Deeptechissä tämä on vaikeaa, koska tutkimus ja kehitys maksavat paljon.
Toisaalta asiakasprojektit voivat auttaa todistamaan, että teknologia toimii oikeassa maailmassa.
## GACHA-bussi toi näkyvyyttä
Sensible 4 teki yhteistyötä japanilaisen MUJI:n kanssa GACHA-nimisessä autonomisessa minibussissa.
Ajoneuvo oli suunniteltu erityisesti vaikeisiin sääolosuhteisiin.
Tech.eu raportoi, että projekti sai kansainvälistä tunnustusta muun muassa Japanissa ja Lontoon Design Museumissa.
Tämä auttoi pientä suomalaista deeptech-yhtiötä näyttämään osaamisensa maailmalle.
## 7 miljoonan dollarin Series A
Helmikuussa 2020 Sensible 4 nosti seitsemän miljoonan dollarin Series A -kierroksen.
Kierrosta johti NordicNinja VC.
Rahoituksen tarkoituksena oli vauhdittaa autonomisen ajamisen teknologian kaupallistamista.
Rahoitus ei ole liikevaihtoa. Deeptech-yhtiössä sitä käytetään usein vuosien tutkimukseen, ohjelmistokehitykseen ja testaukseen.
## Julkisesta liikenteestä teollisuuteen
Sensible 4:n nykyinen fokus on erilainen kuin ensimmäisinä vuosina.
Yhtiö keskittyy nyt enemmän teollisuusajoneuvojen automaatioon esimerkiksi kaivoksissa, rakennustyömailla ja logistiikassa.
Tämä on järkevää.
Suljetussa teollisuusympäristössä autonomisen ajon käyttöönotto voi olla helpompaa kuin tavallisilla kaupunkikaduilla.
Ympäristö voidaan rajata, reitit tunnetaan ja liiketoiminnallinen hyöty voidaan laskea tarkasti.
## Startup voi pivotata ilman että teknologia häviää
Sensible 4:n ydinosaaminen on edelleen sama: ajoneuvon pitää pystyä toimimaan vaikeissa oloissa.
Markkina ja käyttökohde ovat muuttuneet.
Tämä on hyvä esimerkki pivotista, jossa koko teknologiaa ei heitetä pois.
Yritys etsii ympäristön, jossa sama osaaminen tuottaa enemmän arvoa.
## Riskit
Autonominen ajaminen on erittäin kallista.
Teknologian pitää olla turvallista lähes kaikissa tilanteissa. Testaus vie vuosia ja kilpailijat ovat valtavia kansainvälisiä yrityksiä.
Lisäksi lainsäädäntö vaikuttaa siihen missä autonomisia ajoneuvoja saa käyttää.
Deeptech-startup voi siis tarvita paljon enemmän aikaa ja pääomaa kuin tavallinen SaaS.
## Kokeile itse
Mieti jotain asiaa, joka toimii hyvin normaalissa ympäristössä mutta huonosti Suomessa.
Voisiko kylmyys, lumi, pimeys tai pitkä välimatka olla ongelma, jonka ratkaisemisesta voisi tulla vientituote?
Paikallinen hankaluus voi joskus olla globaali mahdollisuus.
## Mitä tästä voi oppia
**Ammattikorkeakouluprojekti voi johtaa oikeaan deeptech-yhtiöön.**
**Suomen huono sää voi olla kilpailuetu.**
**Vaikea tekninen ongelma voi avata kansainvälisen markkinan.**
**Deeptech voi kasvaa ensin asiakasprojektien avulla.**
**Pivot ei tarkoita kaiken aloittamista alusta.**
**Paikallinen testiympäristö voi olla arvokkaampi kuin suuri kotimarkkina.**
**Suomessa rakennettu robotiikka voi kiinnostaa maailmaa.**