Vuonna 2005 Mikko Kärkkäinen, Johanna Småros ja Michael Falck työskentelivät Teknillisen korkeakoulun logistiikan tutkimuksen parissa Otaniemessä. Heidän aiheensa ei kuulostanut kuluttajasovellukselta: vähittäiskaupan varastot, ennustaminen, täydennys ja toimitusketjun tehokkuus.
Juuri siinä oli kuitenkin suuri ongelma. Kaupat tilaavat jatkuvasti tuotteita epävarman kysynnän perusteella. Liikaa tavaraa tarkoittaa pääomaa varastossa ja pahimmillaan hävikkiä. Liian vähän tavaraa tarkoittaa tyhjiä hyllyjä ja menetettyä myyntiä.
Johanna Småros oli tutkimustyössään kehittänyt ennustamisen ja täydennyksen malleja. RELEXin oman historian mukaan hän koodasi jo tutkijana ensimmäisen siemenen simulaatiosta, josta myöhemmin kehittyi yhtiön ohjelmisto.
Perustajat näkivät, että tutkimus ei ollut vain akateemisesti kiinnostavaa. Yrityksillä oli sama ongelma joka päivä ja ne olivat valmiita maksamaan paremmasta ratkaisusta.
Vuonna 2005 kolmikko perusti RELEX Solutionsin. Kärkkäinen ja Småros lähtivät tutkimusryhmästä vuoden 2006 alussa, ja Falck liittyi myöhemmin samana vuonna takaisin Suomeen.
Alku oli varovainen. Kärkkäinen on kirjoittanut, että perustajat tunsivat logistiikan hyvin mutta eivät vielä ohjelmistoyrityksen rakentamista. Ensimmäiset vuodet käytettiin asiakkaiden ongelmien ymmärtämiseen, ohjelmiston parantamiseen ja kannattavan mallin löytämiseen.
Tämä on tutkimuslähtöiselle startupille tärkeä ero. Teknologia voi olla erittäin hyvä, mutta asiakkaalle arvo syntyy vasta siitä, että se ratkaisee oikean päätöksen paremmin kuin nykyinen tapa.
RELEX teki ennustamisesta ja täydennyksestä konkreettista. Ohjelmisto auttoi vähittäiskauppoja arvioimaan kysyntää, optimoimaan varastoja ja vähentämään hävikkiä.
Ensimmäisestä tuotteesta kasvoi vähitellen laajempi alusta. Mukaan tulivat tilanhallinta, kampanjoiden suunnittelu, työvoiman optimointi ja koko toimitusketjun ohjaus.
Kansainvälistyminen alkoi käytännöllisesti. RELEX lähetti ensimmäisiä työntekijöitä uusiin maihin rakentamaan toimintaa lähes yksi henkilö kerrallaan. Ruotsi, Saksa ja Britannia olivat varhaisia kohteita.
Perustajat eivät yrittäneet kopioida yhtä globaalia myyntimallia heti. He hankkivat ensin referenssiasiakkaita, joiden tulokset helpottivat seuraavien asiakkaiden saamista.
Vuonna 2021 RELEX kertoi liikevaihtonsa ylittävän 100 miljoonaa euroa. Nykyinen yhtiösivu kertoo henkilöstöä olevan yli 2 300 ja toimistoja 20.
Nämä luvut ovat kaukana Otaniemen tutkimusryhmästä, mutta yhtiön perusidea on pysynyt samana: tehdä toimitusketjun päätöksistä parempia datan avulla.
RELEXin tarina on hyvä muistutus siitä, että startupin alku voi olla tutkimuspaperi, simulaatio tai koodi, joka ei vielä näytä tuotteelta.
Kun perustaja tuntee ilmiön erittäin syvästi, hän voi huomata ongelman, jonka ulkopuolinen näkee vain sekavana toimialana.
Nuorelle rakentajalle tästä jää yksi tärkeä ajatus. Jos opiskelet jotain kapeaa ja vaikeaa, sitä ei tarvitse nähdä vain tutkintona tai akateemisena urana. Juuri siitä voi syntyä yrityksen epäreilu etu.