Raúl Jiménez oli noin 29–30-vuotias, kun hän perusti Minuben vuonna 2007.
Ajankohta ei näyttänyt helpolta.
Maailmantalous oli matkalla finanssikriisiin, ja monet internet-startupit elivät vielä mallilla, jossa tärkeintä oli kasvattaa käyttäjämäärää ja kerätä lisää rahoitusta.
Jiménez lähti ensin samaan suuntaan.
Minube rakennettiin matkailun ympärille palveluksi, jossa ihmiset pystyivät löytämään kohteita, jakamaan kokemuksia ja tallentamaan omia matkojaan.
Sitten kriisi muutti ajattelua.
## Pelkkä käyttäjäkasvu ei riittänyt
Jiménez kuvasi myöhemmin El Paísille, että vuonna 2007 startup-maailmassa oli helppo ajatella Amazon-tyyppisesti: älä mieti ensimmäisinä vuosina tuloja, vaan kasvata palvelua sijoittajien rahalla.
Finanssikriisi rikkoi tämän oletuksen.
Rahoituksen saaminen vaikeutui.
Minuben piti opetella ansaitsemaan rahaa aikaisemmin kuin ehkä alun perin oli suunniteltu.
Tämä pakotti yrityksen etsimään liiketoimintamallia käyttäjäkasvun rinnalle.
Jiménez sanoi kriisin käytännössä pakottaneen tiimin heräämään.
## Matkailu oli täynnä hakua mutta vähän inspiraatiota
Internetissä oli jo lentohakuja ja hotellivaraussivustoja.
Ne vastasivat kysymykseen: mistä löydän halvimman lennon tai vapaan hotellihuoneen?
Minube yritti vastata aikaisempaan kysymykseen.
Minne minun kannattaisi matkustaa?
Mitä siellä kannattaa nähdä?
Mitä muut matkailijat suosittelevat?
Tämä teki palvelusta enemmän yhteisön kuin pelkän hakukoneen.
Käyttäjä ei tullut vain ostamaan yhtä lentoa.
Hän pystyi selaamaan kuvia, kohteita ja kokemuksia ennen kuin edes tiesi, mihin halusi matkustaa.
## Käyttäjien sisältö rakensi tuotteen
Minuben tärkein resurssi ei ollut toimituksen kirjoittama matkailuopas.
Se oli käyttäjien oma sisältö.
Kuvat.
Matkakokemukset.
Suositukset.
Paikat.
Kun yksi matkailija jakoi löytämänsä ravintolan tai näköalapaikan, seuraava käyttäjä sai siitä hyötyä.
Tämä loi klassisen yhteisötuotteen kierteen.
Lisää käyttäjiä toi lisää sisältöä.
Lisää sisältöä teki palvelusta hyödyllisemmän.
Hyödyllisempi palvelu toi lisää käyttäjiä.
## Kasvu ilman jatkuvaa suurta rahoitusta
Minube kasvoi pitkään melko pienellä ulkopuolisella rahoituksella.
Vuonna 2013 yhtiö keräsi miljoonan euron kierroksen Kibo Venturesilta, Bonsai Venture Capitalilta ja muilta sijoittajilta.
Siihen asti yritys oli käyttänyt lähinnä pienempiä business angel -sijoituksia.
Tämä on kiinnostava vastakohta monille kuluttajastartupeille, joissa suuri käyttäjämäärä ostetaan kalliilla markkinoinnilla.
Minuben oli pakko löytää tapoja tehdä liiketoimintaa aikaisin.
## 1,49 miljoonaa käyttäjää ja satojatuhansia matkoja
Vuonna 2015 El País raportoi Minubella olevan noin 1,49 miljoonaa käyttäjää.
Käyttäjät olivat julkaisseet noin 492 000 matkaa, 2,8 miljoonaa kuvaa ja sisältöä noin 63 000 kohteesta.
Tiimissä oli noin 40 työntekijää.
Luvut näyttävät, kuinka voimakkaasti käyttäjien tuottama sisältö voi kasvattaa tuotteen arvoa.
40 työntekijää ei olisi voinut itse käydä kuvaamassa miljoonia matkailukohteita.
Yhteisö teki sen.
## Matkailupalvelun vaikea puoli on kaupallistaminen
Yhteisöpalvelu voi kasvaa suureksi ilman, että jokainen käyttäjä maksaa mitään.
Silloin yrityksen pitää löytää toinen maksaja.
Matkailussa vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hotellit, lentoyhtiöt, matkatoimistot, mainostajat ja affiliate-kumppanit.
Minuben piti ratkaista tämä samalla kun se säilytti palvelun kiinnostavana matkailijoille.
Jos kaupallinen sisältö alkaa hallita liikaa, yhteisö voi menettää luottamuksensa.
Jos kaupallisuutta on liian vähän, liiketoiminta ei kanna.
Tasapaino on vaikea.
## Yhteisö voi olla myös SEO-kone
Jokainen kohde, nähtävyys ja matkailijan kuva luo uuden syyn löytää palvelu hakukoneesta.
Minube ei siis saanut käyttäjiltä vain sisältöä.
Se sai samalla valtavan määrän hakukoneessa indeksoitavia sivuja.
Yksittäinen käyttäjä kirjoittaa ehkä yhdestä pienestä rannasta.
Google tuo myöhemmin tuhansia muita ihmisiä juuri siihen sisältöön.
Tämä yhdistää yhteisön ja SEO:n samalla tavalla kuin monissa marketplace- ja hakemistopalveluissa.
## Kriisi muutti yrityksen paremmaksi
Minuben tarinan kiinnostavin kohta ei ehkä ole käyttäjämäärä.
Se on se, että huono markkinatilanne pakotti yhtiön muuttamaan ajatteluaan.
Kun sijoitusraha ei ollut yhtä helposti saatavilla, tiimin piti opetella myymään.
Tämä saattoi hidastaa joitakin suunnitelmia.
Samalla se pakotti rakentamaan yrityksen, jolla oli oikeita tuloja.
Joskus vaikeampi rahoitusympäristö tekee tuotteesta terveemmän.
## Hyvä yhteisö tarvitsee syyn osallistua
Käyttäjäsisältö ei synny automaattisesti vain siksi, että sivustolle lisätään “kirjoita arvostelu” -painike.
Minuben piti tarjota matkailijalle oma hyöty sisällön julkaisemisesta.
Kokemusten tallentaminen teki matkasta muistikirjan.
Kuvat ja suositukset auttoivat muita.
Oma profiili rakensi näkyvää matkailuhistoriaa.
Kun käyttäjä saa itse arvoa julkaisemisesta, yrityksen ei tarvitse maksaa jokaisesta uudesta sisältörivistä.
Tämä erottaa toimivan yhteisön tyhjästä alustasta.
Yhteisötuotteessa ensimmäinen kysymys ei siksi ole “miten saamme sisältöä?”, vaan “miksi käyttäjä haluaisi käyttää aikaansa sen tuottamiseen?”
## Kokeile itse
Valitse aihe, jossa ihmiset tuottavat jatkuvasti kokemustietoa.
Retkeilyreitit.
Harrastuspaikat.
Koulut.
Pelipaikat.
Ravintolat.
Tekniset työkalut.
Kysy, voisiko käyttäjien oma tieto olla itse tuotteen ydin.
Sen jälkeen mieti kaksi asiaa.
Miksi ensimmäiset 100 käyttäjää haluaisivat kirjoittaa sinne?
Ja miten heidän kirjoittamansa sisältö auttaa seuraavat 10 000 käyttäjää löytämään palvelun?
## Mitä tästä voi oppia
**Yhteisö voi tuottaa tuotteen sisällön.** Minuben miljoonia kuvia ei tehnyt 40 hengen toimitus.
**Kriisi voi pakottaa löytämään liiketoimintamallin.** Rahoituksen vaikeutuminen ohjasi yritystä kohti tuloja.
**Inspiraatio voi olla oma tuoteryhmänsä.** Minube ei kilpaillut vain varauspalvelujen kanssa.
**Käyttäjien sisältö voi kasvattaa SEO:ta.** Jokainen kohde ja kokemus loi uuden hakupinnan.
**Pieni tiimi voi rakentaa suuren tietovaraston yhteisön avulla.**
**Kasvu ja kaupallistaminen ovat eri ongelmia.** Suuri yleisö pitää vielä muuttaa kestäväksi liiketoiminnaksi.