Ivan Ilichev, Yago Ferreira, Taavi Kalaluka ja Veeti Hakala opiskelivat Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikkaa, kun he alkoivat rakentaa LIIKU!-nimistä sovellusta. Idea syntyi hyvin käytännöllisestä ongelmasta, jonka yksi tiimiläisistä kohtasi Suomeen muutettuaan.
Yago Ferreira halusi harrastaa liikuntaa, mutta sopivien paikkojen löytäminen ja varaaminen ei ollut aina helppoa. Tietoa oli eri verkkosivuilla, palvelut saattoivat olla vain suomeksi ja jokaisella liikuntapaikalla oli oma tapa kertoa hinnoista, aukioloajoista ja varauksista.
Tiimi alkoi miettiä, voisiko kaiken koota yhteen mobiilipalveluun. LIIKU!:n ideana on näyttää käyttäjälle lähialueen liikuntamahdollisuudet, hinnat, aukioloajat ja varaustiedot yhdessä paikassa. Tavoite on tehdä uuden liikuntapaikan löytämisestä yhtä helppoa kuin ravintolan tai hotellin etsimisestä kartalta.
Jamkin artikkelin mukaan opiskelijat perustivat yrityksen jo opintojensa aikana. He hyödynsivät koulun Ideasta yritykseksi -opintojaksoa ja InnoFlash-innovaatioympäristöä, joiden kautta ideaa voitiin testata ja liiketoimintaa kehittää rinnakkain teknisen toteutuksen kanssa.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi opiskeluaika voi olla erittäin otollinen hetki ohjelmistoyritykselle. Tiimillä on ympärillä muita teknisiä osaajia, opettajia ja valmiita tiloja kokeiluihin. Samalla henkilökohtaiset kulut voivat olla vielä pienemmät kuin myöhemmin kokopäiväisessä työelämässä.
LIIKU!:n ongelma vaikuttaa ensi silmäyksellä yksinkertaiselta: tehdään lista liikuntapaikoista. Todellinen tuote on kuitenkin paljon vaikeampi. Tiedot pitää saada eri palveluntarjoajilta, niiden pitää pysyä ajantasaisina ja käyttäjän pitää pystyä luottamaan siihen, että hinta, vapaa aika ja varauslinkki todella toimivat.
Jos sovellus haluaa mennä pelkkää hakemistoa pidemmälle, sen pitää myös ratkaista varausten integraatio. Yksi kuntosali voi käyttää yhtä järjestelmää, padel-halli toista ja kunnan liikuntapaikka kolmatta. Startup joutuu joko yhdistämään näitä järjestelmiä tai rakentamaan asiakkaille uuden tavan vastaanottaa varauksia.
Tässä kohtaa LIIKU! muistuttaa marketplacea. Käyttäjälle pitäisi olla paljon tarjontaa yhdessä paikassa, mutta liikuntapaikalle palvelusta on arvoa vain, jos se tuo käyttäjiä tai helpottaa myyntiä. Molempien puolten pitää siis saada riittävästi hyötyä.
Jyväskylä on tällaiselle tuotteelle kiinnostava testikaupunki. Se tunnetaan vahvana liikunta- ja opiskelukaupunkina, jossa on paljon erilaisia liikuntapalveluita ja suuri määrä potentiaalisia nuoria käyttäjiä. Tuotetta voidaan siis kokeilla rajatulla alueella ennen kuin sitä laajennetaan muihin kaupunkeihin.
Tiimin tekninen tausta antaa sille toisen edun. Sen ei tarvitse ulkoistaa ensimmäistä sovellusversiota kokonaan. Kun perustajat pystyvät itse rakentamaan, testaamaan ja muuttamaan tuotetta, oppimissykli voi olla nopeampi ja alkuvaiheen kustannukset pienemmät.
Samalla tekninen osaaminen ei ratkaise kaikkea. LIIKU!:n suurin haaste voi lopulta olla jakelu. Käyttäjän puhelimessa on jo karttasovelluksia, hakukoneita ja eri urheilupalveluiden omia appeja. Uuden sovelluksen pitää tarjota niin paljon helpompi kokemus, että käyttäjä haluaa avata juuri sen seuraavaa harrastusta etsiessään.
Toinen haaste on palveluntarjoajien hankinta. Pienen liikuntayrityksen omistaja ei halua ylläpitää vielä yhtä profiilia, jos se ei tuo asiakkaita. Siksi tiedon lisäämisen ja päivittämisen pitäisi olla mahdollisimman automaattista tai palvelun pitäisi tuottaa selvästi lisää varauksia.
Tässä on hyvä oppi kaikille marketplace- ja hakemistosovelluksia rakentaville: tietokanta ei ole vielä tuote. Todellinen arvo syntyy siitä, että tieto on ajantasaista, käyttäjä löytää paremman vaihtoehdon nopeasti ja palveluntarjoaja saa kaupallisen hyödyn.
LIIKU!:n tarinassa kiinnostavaa on myös kansainvälisen opiskelijan näkökulma. Ferreira huomasi ongelman juuri siksi, ettei hän tuntenut paikallisia palveluja eikä voinut aina käyttää suomenkielisiä sivuja helposti. Ulkopuolinen voi nähdä kitkaa, jonka paikallinen käyttäjä on jo oppinut hyväksymään normaalina.
Tämä on vahva startup-lähtökohta. Moni hyvä tuote syntyy tilanteesta, jossa uusi käyttäjä kysyy ensimmäisen kerran: miksi tämä tehdään näin vaikeasti?
tälle sivustolle LIIKU! on vielä varhaisen vaiheen tarina. Julkisissa lähteissä ei ole suurta liikevaihtoa, miljoonarahoitusta tai kansainvälistä käyttäjämäärää, eikä sellaista pidä keksiä. Olennaisempaa on se, että opiskelijatiimi on vienyt ongelman ideasta yritykseksi ja ohjelmistotuotteeksi.
Ensimmäinen oppi on lähteä omasta käyttäjäkokemuksesta. Ferreira kohtasi ongelman itse ja pystyi kuvaamaan sen muille tiimiläisille konkreettisesti.
Toinen oppi on rajattu testimarkkina. Yhden kaupungin liikuntapalveluiden kokoaminen on realistisempi alku kuin koko Suomen tai Euroopan kattavan alustan rakentaminen ensimmäisenä päivänä.
Kolmas oppi on tiimin täydentävyys. Neljän opiskelijan ryhmä voi jakaa ohjelmistokehityksen, tuotteen, asiakashankinnan ja liiketoiminnan tehtäviä tavalla, johon yksin aloittavan olisi vaikeampi venyä.
LIIKU! näyttää, että suomalainen mobiiliappi voi syntyä myös Jyväskylän opiskelijaympäristöstä ilman Helsingin startup-ekosysteemiä. Alussa tarvitaan ennen kaikkea havaittu ongelma, kyky rakentaa ensimmäinen versio ja rohkeus viedä se oikeiden käyttäjien eteen.
Jos LIIKU! onnistuu ratkaisemaan sekä käyttäjän haun että liikuntapaikan myynnin, sillä on mahdollisuus kasvaa paikallisesta sovelluksesta laajemmaksi alustaksi. Jos ei, jo ensimmäinen versio opettaa perustajille enemmän marketplace-liiketoiminnasta kuin pelkkä kouluprojekti koskaan voisi.
LIIKU!:n seuraava liiketoiminnallinen kysymys on ansainta. Mahdollisia malleja ovat palveluntarjoajalta perittävä kuukausimaksu, varauksesta otettava komissio tai maksullinen näkyvyys. Jokaisella mallilla on erilainen vaikutus siihen, kuinka helposti liikuntapaikkoja saadaan mukaan ja kuinka paljon käyttöä tarvitaan kannattavuuteen.
Varhaisessa vaiheessa tärkeintä voi olla tiheyden rakentaminen yhdessä kaupungissa. Jos Jyväskylän käyttäjä löytää sovelluksesta vain muutaman paikan, hän palaa helposti hakukoneeseen. Jos lähes kaikki relevantit vaihtoehdot ovat mukana ja tiedot ovat ajan tasalla, sovelluksesta voi tulla tapa aloittaa liikunnan etsiminen.
Siksi paikallinen fokus ei ole pienuutta vaan strategia. Yksi kaupunki antaa mahdollisuuden ratkaista marketplace-ongelma hallittavassa mittakaavassa ennen laajentumista seuraavaan kaupunkiin.