Vuonna 2019 kaksi nuorta miestä halusi saada nuoret irti ruuduilta ja tapaamaan toisiaan oikeassa elämässä. Rasmus Jensing ja Daniel Morgan perustivat Happenings-nimisen yrityksen. Toukokuussa 2020 tanskalainen startup-media kertoi Rasmuksen olevan 22-vuotias ja Danielin 20-vuotias. Yritystä perustaessaan he olivat siis noin 21- ja 19-vuotiaita.

Ajatus oli koota yhteen paikkaan kaikki nuorille suunnatut tapahtumat, kuten opiskelijabileet, retket ja muut tapahtumat, ja räätälöidä tarjonta jokaisen käyttäjän kiinnostuksen mukaan.

## Yksinäisyyttä vastaan

Happeningsin kohderyhmä oli 16–24-vuotiaat opiskelijat. Perustajat halusivat sovelluksellaan vähentää nuorten yksinäisyyttä, joka oli heidän mukaansa kasvussa. Heidän mielestään tärkeää oli, ettei sovelluksesta tule tapahtumien sekamelskaa. Siksi palvelu räätälöi tarjontaa käyttäjää kohden keräämänsä tiedon perusteella.

Kohderyhmän tavoittamiseksi yritys teki jotain epätavallista: se aloitti yhteistyön Tanskan lasten- ja opetusministeriön kanssa ja otti yhteyttä lähialueen lukioihin. Yhteistyön ansiosta sovelluksessa voitiin käyttää koulujen yhteistä Uni-login-kirjautumista. Rasmus Jensingin mukaan käyttäjät pystyivät näin näkemään oman oppilaitoksensa tapahtumat, ja lukiot pystyivät varmistamaan, ettei tapahtumiin tule kutsumattomia vieraita.

Myöhemmin yritys kertoi olevansa alallaan ainoa, jonka ministeriö on hyväksynyt hyvinvointia edistäväksi aloitteeksi.

Tämä ratkaisi samalla luottamuksen ongelman. Nuorille suunnatussa tapahtumasovelluksessa vanhemmat ja koulut haluavat tietää, keitä tapahtumiin tulee. Kun kirjautuminen tapahtuu koulun tunnuksilla, tapahtumat pysyvät oman oppilaitoksen opiskelijoiden välisinä.

## Korona iski heti alkuun

Yritys oli rakennettu ihmisten kokoontumisen varaan, ja keväällä 2020 koronapandemia kielsi kokoontumiset. Tanskalainen startup-media otsikoi Happeningsista kertovan jutun perustajan sanoilla: korona on kohtalokas ja traaginen, mutta he selviävät siitä.

Perustajat eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaikka kevät 2020 oli tapahtumille lähes menetetty. Tavoitteet olivat silti suuret. Ruotsi oli listalla, ja Yhdysvaltoihin oli tarkoitus mennä jo vuoden 2021 alussa. Vuonna 2022 yritys aikoi olla useissa Euroopan maissa ja tavoitteli miljoonaliikevaihtoa. Seitsemän vuoden päästä sen piti toimia yli sadassa maassa ja olla johtava tapahtumaportaali.

## Miten opiskelijasovellus ansaitsee?

Opiskelijoille suunnatun sovelluksen suurin haaste on raha. Opiskelijat eivät yleensä halua maksaa sovelluksesta, joten tulot on haettava muualta. Vaihtoehtoja on muutama: lipunmyynnistä voi ottaa pienen palkkion, yritykset voivat maksaa näkyvyydestä ja alennusten tarjoamisesta, tai oppilaitokset voivat maksaa palvelusta, joka helpottaa tapahtumien järjestämistä. Jokaisessa mallissa maksaja on joku muu kuin tavallinen käyttäjä, joten sovelluksen on todistettava hyötynsä kahdelle ryhmälle: käyttäjille ja maksajille.

Tämä kannattaa nuoren yrittäjän huomata: sovellus voi olla käyttäjille ilmainen, mutta jonkun on silti maksettava sen kehittämisestä ja ylläpidosta.

## Mitä oikeasti tapahtui

Myöhemmin Happenings kuvasi itseään startup-alustalla yhteisöalustaksi, joka korvaa perinteiset lipunmyyjät. Sen kautta opiskelijat pystyivät osallistumaan tapahtumiin ja maksamaan pääsymaksun sovelluksessa. Liiketoimintamalli oli suunnattu julkiselle sektorille, eli oppilaitoksille. Alustan tietojen mukaan yritys oli kerännyt noin 105 000 euroa rahoitusta muun muassa Innobooster-ohjelmasta ja aluekehitysorganisaatioilta. Käyttäjiä oli 11 000 ja asiakkaita 33. Rahoitus ei ole liikevaihtoa, eikä näistä luvuista selviä, paljonko yritys ansaitsi.

Tiimi myös muuttui. Alustan tiedoissa perustajiksi on merkitty Rasmus Jensing toimitusjohtajana sekä teknologiajohtaja ja kaupallinen johtaja, mutta Daniel Morganin nimeä ei enää mainita.

Sovelluskaupassa Happenings on edelleen olemassa. Julkaisijaksi on merkitty Happenings Group AS, ja sovellus julkaistiin heinäkuussa 2020. Nykyisessä kuvauksessaan sovellus lupaa käyttäjilleen tapahtumat, liput, alennukset baareista ja kahviloista, digitaalisen opiskelijakortin ja keskustelut kavereiden kanssa. Se kertoo olevansa tehty Kööpenhaminassa.

Tuotteen kehitys kertoo, että tiimi on etsinyt uusia tapoja tuoda arvoa sekä käyttäjille että maksaville asiakkaille. Lipunmyynti, alennukset ja opiskelijakortti antavat kukin syyn avata sovellus myös silloin, kun juhlia ei ole tulossa.

Alkuperäinen suunnitelma yli sadasta maasta ei ole toteutunut, mutta tuote on elänyt ja muuttunut. Tapahtumahakusovelluksesta on tullut laajempi opiskelijaelämän sovellus, jossa on lippuja, alennuksia ja opiskelijakortti.

Happeningsin tarina ei ole selvä menestys eikä selvä epäonnistuminen. Se on tavallisempi tarina: yritys, joka on selvinnyt vaikeasta alusta, muuttanut tuotettaan ja jatkaa pienempänä kuin alkuperäinen visio. Suurin osa startupeista elää juuri tällaista arkea.

## Mitä tästä voi oppia

**Kumppani voi avata oven kohderyhmään.** Ministeriön ja lukioiden kanssa tehty yhteistyö antoi pääsyn opiskelijoihin, joita olisi muuten ollut vaikea tavoittaa.

**Ulkoinen shokki voi pysäyttää hyvänkin idean.** Tapahtumasovellus ilman tapahtumia on vaikea tilanne, eikä sitä voi ennustaa.

**Luottamus on nuorten palveluissa ratkaisevaa.** Koulujen tunnuksilla kirjautuminen teki palvelusta turvallisen sekä opiskelijoille että oppilaitoksille.

**Suuret tavoitteet ovat eri asia kuin suunnitelma.** Sata maata seitsemässä vuodessa oli visio, ei ennuste. Todellinen kasvu tuli pienemmin askelin.

**Tuote saa muuttua.** Happenings laajeni tapahtumista lippuihin, alennuksiin ja opiskelijakorttiin eli sinne, missä käyttäjät kokivat hyötyä.

**Ilmainen käyttäjälle ei tarkoita ilmaista.** Opiskelijasovelluksen maksaja on usein oppilaitos, tapahtumanjärjestäjä tai yritys, ja heille on osattava näyttää hyöty.

**Tiimit muuttuvat.** Perustajatiimi harvoin pysyy samana. Siksi omistuksesta ja rooleista kannattaa sopia selvästi heti alussa.