GrabCAD syntyi insinöörien hukkatyöstä.

Hardi Meybaum ja Indrek Narusk olivat pyörittäneet tuotekehitysyhtiötä Virossa.

He näkivät, kuinka paljon insinöörien aikaa kului samoihin yksinkertaisiin ja toistuviin tehtäviin.

CAD-malleja tehtiin uudelleen.

Tiedostoja etsittiin sähköposteista.

Suunnittelijoita löydettiin verkostojen kautta.

Vuonna 2009 kaksikko perusti GrabCADin.

Ensimmäinen liiketoimintaidea oli markkinapaikka.

Yritys julkaisi teknisen työn, ja GrabCAD auttoi löytämään insinöörin tekemään sen.

Mutta käyttäjät alkoivat tehdä jotain vielä kiinnostavampaa.

He latasivat omia CAD-mallejaan palveluun muiden nähtäväksi.

Muut insinöörit kommentoivat, jakoivat, muokkasivat ja latasivat malleja.

Yhteisö alkoi kasvaa nopeammin kuin alkuperäinen projektimarkkinapaikka.

GrabCAD pivottoi yhteisön ympärille.

Se rakensi avoimen CAD-kirjaston, jossa suunnittelijat pystyivät jakamaan malleja ja oppimaan toisiltaan.

Vuonna 2013 palvelu ylitti miljoonan jäsenen rajan.

Samaan aikaan GrabCAD rakensi yrityksille Workbench-tuotetta.

Se oli pilvipohjainen yhteistyötila CAD-tiedostoille.

Insinöörit olivat aiemmin käyttäneet Dropboxia, FTP:tä, sähköpostia ja ruudunjakoa yhteistyöhön.

Nämä työkalut eivät kuitenkaan ymmärtäneet CAD-tiedostoja, versioita tai suunnitteluprosessia.

GrabCAD Workbench rakensi juuri tämän kerroksen.

Yritys keräsi useita rahoituskierroksia.

Vuonna 2012 GrabCAD kertoi kokonaisrahoituksen nousseen 14 miljoonaan dollariin.

Vuonna 2014 3D-tulostusyhtiö Stratasys osti GrabCADin.

Kauppahinta ei ollut julkinen.

Stratasys halusi yhdistää GrabCADin yhteisön, pilviyhteistyön ja CAD-osaamisen omaan 3D-tulostuksen ekosysteemiinsä.

tämä sivusto-yrittäjälle ensimmäinen oppi on seuraa käyttäjää, älä alkuperäistä pitch deckiä.

GrabCAD lähti liikkeelle insinöörien projektimarkkinapaikkana.

Käyttäjät näyttivät, että paljon suurempi mahdollisuus oli yhteisössä ja tiedon jakamisessa.

Toinen oppi on community flywheel.

Jokainen uusi CAD-malli teki palvelusta hyödyllisemmän seuraavalle käyttäjälle.

Yhteisö tuotti samalla sisällön, jota yrityksen ei tarvinnut itse rakentaa.

Kolmas oppi on freemium-polku B2B:hen.

Avoin yhteisö toi käyttäjät.

Workbench muutti osan käyttäjistä yritysasiakkaiksi.

Neljäs oppi on vertikaalinen yhteistyö.

Dropbox on yleinen tiedostotyökalu.

GrabCAD ymmärsi insinöörin tiedoston, version ja työprosessin.

Juuri tämä toimialakohtainen syvyys teki tuotteesta strategisesti kiinnostavan ostajalle.

GrabCAD näyttää, miten startup voi löytää varsinaisen tuotteensa seuraamalla, mitä käyttäjät tekevät palvelussa spontaanisti.