Frameryn yritysidea ei syntynyt ideointityöpajassa. Se syntyi ärsytyksestä. Vuonna 2010 Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki työskentelivät IT-toimistossa, jossa heidän pomonsa puhui jatkuvasti puhelimeen keskellä avokonttoria. Melu teki keskittymisestä vaikeaa.
Kaksikko nosti asian esiin pomonsa kanssa ja pyysi tätä hoitamaan puhelut jossain muualla. Frameryn oman historian mukaan pomo vastasi käytännössä: ostakaa minulle puhelinkoppi. Se oli heitto, mutta Hällfors ja Marjamäki ottivat sen tosissaan.
He alkoivat etsiä valmista tuotetta. Sopivaa äänieristettyä toimistopuhelinkoppia ei kuitenkaan löytynyt. Se teki ongelmasta liiketoimintamahdollisuuden. Jos heidän työpaikkansa tarvitsi tällaista tuotetta eikä sitä pystynyt ostamaan, sama ongelma saattoi olla tuhansissa muissakin avokonttoreissa.
Framery kertoo, että kaksikko irtisanoutui samana päivänä ja lähti rakentamaan ratkaisua itse. Ensimmäinen prototyyppi syntyi autotallissa ja sai lempinimen Pömpeli. Se oli kaukana myöhempien Framery-podien viimeistellystä designista, mutta sen tarkoitus oli todistaa, että ongelma voidaan ratkaista.
Ensimmäinen asiakas oli poikkeuksellisen lähellä: heidän entinen pomonsa. Tämä teki ensimmäisestä versiosta samalla sekä prototyypin että oikean asiakaskokeen. Perustajat pystyivät näkemään suoraan, toimiko koppi todellisessa avokonttorissa vai vain heidän omassa mielikuvituksessaan.
Frameryn oma historia myöntää, että ensimmäiset prototyypit eivät olleet täydellisiä. Äänieristyksen lisäksi piti ratkaista ilmanvaihto, akustiikka, valaistus, käytettävyys ja se, miltä suuri laatikko näyttää keskellä toimistoa. Fyysinen tuote vaati paljon enemmän kuin yhden toimivan idean.
Vuonna 2013 yhtiö toi markkinoille Framery O -mallin, josta tuli yksi sen tunnetuimmista tuotteista. Sen ympärille syntyi kokonainen office pod -kategoria. Perustajat eivät enää myyneet yksittäistä puhelinkoppia, vaan ratkaisua laajaan työelämän ongelmaan: avokonttorissa tarvitaan välillä paikka, jossa voi puhua tai keskittyä häiritsemättä muita.
Kasvu ei silti ollut suoraviivaista. Ylen vuoden 2019 jutussa Hällfors kertoi yrityksen olleen yhdessä vaiheessa lähellä konkurssia. Tämä on tärkeä osa tarinaa, koska myöhemmät suuret luvut voivat tehdä alkutaipaleesta liian helpon näköisen.
Framery löysi lopulta erityisen suuren markkinan kansainvälisesti. Jo vuonna 2016 Yle raportoi yhtiön valmistaneen yli 2 500 koppia ja viennin olevan vahvaa. Asiakkaisiin kuului suuria kansainvälisiä yrityksiä. Tuote ratkaisi ongelman, joka ei ollut suomalainen vaan globaali.
Vuonna 2018 pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners tuli Frameryn enemmistöomistajaksi. Ylen mukaan yrityskaupan seurauksena Hällforsin veronalaiset ansiot nousivat vuonna 2018 noin 20 miljoonaan euroon. Tämä luku kuvaa Hällforsin tuon vuoden henkilökohtaisia ansioita, ei Frameryn liikevaihtoa tai yrityksen kauppahintaa.
Yrityksen kasvu jatkui tämän jälkeenkin. Framery raportoi vuoden 2024 liikevaihdoksi 162 miljoonaa euroa. Yhtiö kertoi toimittaneensa yli 110 000 podia, palvelevansa yli 11 000 asiakasta 104 maassa ja tuotteidensa olevan käytössä noin 70 prosentissa Forbesin sadasta suurimmasta yrityksestä.
Vuonna 2025 Yle kuvasi Frameryn 15 vuoden tarinaa tilanteessa, jossa yritys valmisteli listautumista Helsingin pörssiin. Yhtiö oli myynyt tuotteitaan kumulatiivisesti jo yli miljardilla eurolla. Tämä ei ollut enää kahden nuoren kesäprojekti vaan kansainvälinen teollinen yritys.
Samu Hällfors oli yhtiötä perustettaessa vain 22-vuotias. Se on tämän sivuston kannalta olennainen yksityiskohta, koska Frameryn tuote ei ollut nuorille suunnattu eikä syntynyt opiskelijoiden sovelluskilpailusta. Kaksi nuorta työntekijää vain huomasi työpaikallaan konkreettisen ongelman, jota kukaan ei ollut ratkaissut tarpeeksi hyvin.
Tarina näyttää myös, että fyysinen tuote voi alkaa hyvin rumasta ensimmäisestä versiosta. Prototyypin tarkoitus ei ole näyttää siltä kuin sitä olisi kehitetty kymmenen vuotta. Sen tarkoitus on vastata kysymykseen: auttaako tämä oikeasti?
Frameryn ensimmäinen vastaus oli riittävän hyvä, jotta yksi asiakas halusi tuotteen. Sen jälkeen sitä parannettiin, myytiin uudelleen ja parannettiin taas. Lopulta yksittäisestä työpaikan ärsytyksestä syntyi uusi tuotekategoria.
Nuorelle rakentajalle ehkä tärkein kysymys on siksi hyvin arkinen: mikä omassa koulussa, työpaikalla, harrastuksessa tai arjessa ärsyttää niin paljon, että joku olisi valmis maksamaan siitä, ettei ongelmaa enää olisi? Hällforsille vastaus oli liian äänekäs pomo.