WindMotors syntyi ajatuksesta, joka on helppo nähdä moottoritien varressa mutta jota harva pysähtyy miettimään energialähteenä. Kun autot ja raskas liikenne kulkevat jatkuvasti samoja väyliä, niiden ympärille syntyy ilmavirtaa. Robert Yazdin ja Issa Gawrye alkoivat pohtia, voisiko osan tästä ilmavirrasta yhdessä luonnollisen tuulen kanssa muuttaa sähköksi sijoittamalla pystyakselisia tuulivoimaloita moottoriteiden väliin ja mahdollisesti myös rautateiden läheisyyteen.
Företagarnan vuoden 2024 103 unga idéer -listalla molemmat perustajat olivat 23-vuotiaita. Yhtiön idea kuvattiin ratkaisuksi, jossa pystysuuntaiset turbiinit keräävät sekä liikenteen synnyttämää että luonnollista tuulta. Sähkö voitaisiin johtaa verkkoon tai akkuasemaan ja käyttää esimerkiksi katuvalaistukseen, latauspisteisiin tai lähellä oleviin rakennuksiin.
WindMotorsin taustalla oli myös vahva yliopistoyhteys. KTH:n oman esittelyn mukaan yhtiön perustivat Yazdin ja Gawrye, ja Gawrye opiskeli KTH:ssa kiinteistöjen ja rakentamisen maisteriohjelmassa. Yhtiö hyväksyttiin KTH Innovation Launch -ohjelman 17. batchiin. KTH:n mukaan vain noin kymmenen prosenttia sen tukemista ideoista pääsee Launch-ohjelmaan.
Launch-ohjelman merkitys on käytännöllinen. Tiimit saavat liiketoiminnan kehitystukea, mentorointia, työtiloja sekä pääsyn KTH:n makerspaceen ja tuotantostudioon. Fyysisen tuotteen kohdalla tällainen ympäristö voi olla paljon arvokkaampi kuin tavallisessa ohjelmistostartupissa, koska ensimmäisen version rakentaminen vaatii prototyyppejä, mittauksia ja oikeita materiaaleja.
WindMotors osallistui myös Venture Cupiin vuonna 2023. Se pääsi Region Östin finaaliin ja voitti yleisön palkinnon. Tämä ei tietenkään todista teknologian toimivuutta tai kaupallista kannattavuutta, mutta se kertoo siitä, että idea oli tarpeeksi konkreettinen ja kiinnostava saadakseen huomiota yrityskilpailuissa.
Itse tuoteidea on houkutteleva juuri siksi, että se yrittää käyttää olemassa olevaa infrastruktuuria uudella tavalla. Moottoritiet vievät jo paljon tilaa, niillä on valmiiksi sähkönkulutusta esimerkiksi valaistuksen ja latauksen muodossa ja liikenne tuottaa jatkuvaa ilmavirtaa. Jos osa tästä energiasta pystytään talteen ottamaan ilman että turvallisuus, melu tai ylläpito muuttuvat ongelmaksi, ratkaisu voisi tuottaa sähköä lähellä kulutuspaikkaa.
Mutta juuri tässä näkyy myös fyysisen cleantech-startupin vaikeus. Hyvä konsepti ei riitä. Turbiinin pitää tuottaa riittävästi energiaa suhteessa hankinta- ja huoltokustannuksiin. Sen pitää kestää säätä, likaa, tärinää ja jatkuvaa käyttöä. Rakenteen sijoittaminen moottoritielle tuo lisäksi turvallisuusvaatimuksia, lupaprosesseja ja yhteistyötä tieviranomaisten kanssa.
Liikenteen synnyttämän tuulen hyödyntäminen kuulostaa intuitiivisesti ilmaiselta energialta, mutta fysiikka ei anna ilmaista energiaa. Osa ilmavirrasta syntyy ajoneuvojen liikkeestä, jonka energia tulee polttoaineesta tai akusta. Siksi todellinen hyöty pitää osoittaa mittauksilla eikä pelkällä ajatuksella. WindMotorsin mahdollinen arvo syntyy siitä, jos turbiinit pystyvät hyödyntämään ympäristössä joka tapauksessa esiintyvää ilmavirtaa riittävän tehokkaasti ja taloudellisesti.
Tämä tekee pilotoinnista erittäin tärkeää. Ohjelmistossa käyttäjän palaute voi kertoa nopeasti, toimiiko tuote. Tuuliturbiinissa tarvitaan myös fyysistä dataa: paljonko sähköä syntyy eri liikennemäärillä, eri säässä ja eri sijoituspaikoissa? Kuinka usein laite tarvitsee huoltoa? Kuinka paljon melua se aiheuttaa? Miten lähellä tietä se voidaan turvallisesti sijoittaa?
KTH Innovationin ympäristö sopii juuri tällaisiin kysymyksiin. Yliopiston tekninen osaaminen, laboratoriot, mentorit ja verkostot voivat auttaa muuttamaan idean mitattavaksi prototyypiksi. Nuorille perustajille tämä on suuri etu verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki pitäisi rakentaa itse ilman teknistä infrastruktuuria.
WindMotorsin tarina on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka opiskelijan ympäristö voi olla yritysidean lähde. Gawryen rakennus- ja kiinteistöalan opinnot liittyvät suoraan siihen, miten infrastruktuuria suunnitellaan ja käytetään. Kun oma ala alkaa tuntua tutulta, on helpompi huomata paikkoja, joissa resurssia hukataan tai infrastruktuuria voisi käyttää uudella tavalla.
Företagarnan vuoden 2024 deltävling-esittely korosti ajatusta siitä, että sähkö voitaisiin käyttää paikallisesti katuvaloihin, latauspisteisiin ja muihin tarpeisiin. Tämä paikallinen käyttö on kiinnostava siksi, että pienen hajautetun energiantuotannon ei tarvitse kilpailla suuren tuulipuiston kanssa. Sen pitää vain olla hyödyllinen juuri siinä ympäristössä, johon se sijoitetaan.
Nuoren cleantech-yrittäjän haaste on rahoitus. Fyysisten prototyyppien rakentaminen, testaus, sertifiointi ja pilotit maksavat paljon enemmän kuin ensimmäinen verkkosovellus. Siksi kilpailut, stipendit, inkubaattorit ja yrityskumppanit ovat usein välttämättömiä jo ennen kuin varsinaista myyntiä syntyy. WindMotorsin näkyvyys Venture Cupissa ja KTH Innovationissa on tästä hyvä esimerkki.
Samalla se tarkoittaa, että näkyvyys ei saa sekoittua kaupalliseen menestykseen. Pitch-kilpailun voittaminen kertoo, että idea on kiinnostava ja tiimi osaa viestiä siitä. Se ei vielä kerro, kuinka paljon energiaa turbiini tuottaa euro per kilowattitunti -tasolla tai kuinka helposti järjestelmä voidaan asentaa oikealle moottoritielle.
Tässä on yksi näiden tarinoiden tärkeimmistä eroista digitaalisiin tuotteisiin. Cleantechissa yrityksen arvo voi olla pitkään teknisessä todistamisessa eikä liikevaihdossa. Vuosien työ voi kulua siihen, että osoitetaan materiaalin, laitteen tai järjestelmän toimivan riittävän hyvin. Se tekee etenemisestä hitaampaa, mutta jos ratkaisu toimii, kilpailijan on myös vaikeampi kopioida sitä nopeasti.
WindMotors näyttää myös, että hyvä idea voi syntyä olemassa olevien järjestelmien risteyskohdasta. Tässä yhdistyvät liikenne, tuulienergia, akkuvarastot ja paikallinen sähköinfrastruktuuri. Yksikään niistä ei ole uusi teknologia yksinään, mutta niiden yhdistäminen uuteen käyttöympäristöön voi muodostaa uuden tuotteen.
tälle sivustolle olennaisin osa on se, että Yazdin ja Gawrye eivät odottaneet täydellistä teknistä varmuutta ennen kuin lähtivät testaamaan ideaa. He veivät sen yliopiston inkubaattoriin, kilpailuihin ja julkiseen arviointiin. Näin he saivat palautetta, kontakteja ja mahdollisuuden päästä lähemmäs oikeita pilotteja.
Nuorelle rakentajalle WindMotors tarjoaa hyvän mallin erityisesti silloin, kun idea on fyysinen ja vaikea. Älä yritä rakentaa kaikkea yksin autotallissa, jos ympärillä on yliopisto, makerspace, tutkimusryhmä tai inkubaattori. Vaikeassa hardware-yrityksessä verkosto ja testausympäristö voivat olla yhtä tärkeitä kuin itse alkuperäinen idea.