Nikhil Shah ja Nico Perez tapasivat Cambridgen yliopistossa. Molemmat rakastivat musiikkia ja kuuntelivat sitä paljon, erityisesti DJ-miksauksia ja radio-ohjelmia. Heitä harmitti, ettei miksauksille ollut hyvää ja pysyvää kotia internetissä. DJ:t latasivat pitkiä miksauksiaan tiedostonjakopalveluihin ja blogeihin, mutta ne olivat usein laittomia, koska miksauksissa käytetty musiikki oli tekijänoikeuksin suojattua. Palvelut suljettiin tai tiedostot poistettiin, ja DJ:t menettivät työnsä.
Vuonna 2008 kaksikko perusti Mixcloudin. Mukaan tulivat pian ohjelmistokehittäjät Mat Clayton ja Sam Cooke. Perustajat olivat vastavalmistuneita, noin 24-vuotiaita.
## Idea: laillinen koti miksauksille
Mixcloudin idea oli yksinkertainen mutta vaikea toteuttaa. Palvelu antaisi DJ:ille, radiojuontajille ja podcastien tekijöille paikan ladata pitkiä äänitteitä, joita kuka tahansa voisi kuunnella. Toisin kuin tiedostonjakopalvelut, Mixcloud maksaisi musiikin tekijöille lisenssimaksut. Nikhil Shah vertasi mallia Spotifyhin: kuuntelija saa musiikin laillisesti, ja tekijät saavat korvauksen.
Lisenssit asettivat tuotteelle ehtoja. Mixcloudissa miksauksia voi vain suoratoistaa, ei ladata. Lisäksi kuuntelijan kyky hypätä kappaleesta toiseen on rajoitettu, koska lisenssisopimukset vaativat, että palvelu toimii radion tavoin eikä tarjoa yksittäisiä kappaleita pyynnöstä. Nämä rajoitukset ovat hinta siitä, että palvelu on laillinen ja että tekijät saavat työstään korvauksen.
## Yhteisö rakensi palvelun
Mixcloud kasvoi pääosin DJ-yhteisön kautta ilman suurta mainosbudjettia. Kun DJ latasi miksauksensa, hän jakoi linkin omille seuraajilleen, jotka tulivat kuuntelemaan. Osa heistä löysi muita DJ:itä ja jäi palveluun. Jokainen uusi tekijä toi mukanaan oman yleisönsä. Vuonna 2012 palvelulla oli yli kolme miljoonaa aktiivista käyttäjää.
Myös radioasemat löysivät Mixcloudin. Monet ohjelmat lähetettiin vain kerran, eikä niitä voinut kuunnella myöhemmin. Mixcloudissa ohjelmat säilyivät ja niitä pystyi kuuntelemaan milloin tahansa. Palvelusta tuli arkisto, joka toi vanhoille ohjelmille uusia kuuntelijoita.
## Vaikein osa: raha
Laillinen suoratoisto on kallista. Mixcloud maksaa lisenssimaksuja jokaisesta soitetusta kappaleesta, mutta monet kuuntelijat haluavat kuunnella ilmaiseksi. Mainostulot eivät yksin riitä kattamaan kuluja. Tämä on ollut Mixcloudin suurin haaste koko sen olemassaolon ajan.
Vuonna 2018 Mixcloud keräsi 11,5 miljoonaa dollaria yhdysvaltalaiselta WndrCo-sijoitusyhtiöltä kansainvälistä kasvua varten. Joulukuussa 2018 se julkaisi uuden ominaisuuden: kuuntelijat voivat tilata suosikkitekijänsä kanavan kuukausimaksulla. Osa maksusta menee tekijälle, osa kattaa lisenssikuluja, ja osa jää Mixcloudille.
Malli on kiinnostava, koska se muuttaa suhteen tekijän ja kuuntelijan välillä. Sen sijaan, että palvelu maksaisi tekijöille mainostuloista pienen osuuden, fanit tukevat suoraan niitä tekijöitä, joita he arvostavat. Sama idea näkyy nykyään monilla sisällöntuottajien alustoilla.
## Pieni mutta kestävä
Mixcloud ei ole kasvanut yhtä suureksi kuin Spotify, mutta se on löytänyt oman paikkansa. Se palvelee tekijöitä, joille suuret suoratoistopalvelut eivät sovi: DJ:itä, joiden miksaukset sisältävät kymmeniä kappaleita, ja radioita, jotka haluavat arkistoida ohjelmiaan. Kapea erikoistuminen suojaa sitä suurilta kilpailijoilta, joille tämä markkina on liian pieni ja monimutkainen.
## Tekninen haaste
Mixcloudin kaltaisella palvelulla on ongelma, jota tavallisilla musiikkipalveluilla ei ole. Kun DJ lataa tunnin miksauksen, palvelun on tiedettävä, mitä kappaleita miksaus sisältää, jotta oikeat tekijät saavat korvauksen. Kappaleet on sekoitettu toisiinsa, niitä on nopeutettu ja hidastettu, ja niiden päälle on lisätty efektejä. Tunnistus on siksi vaikeampaa kuin yksittäisen kappaleen tunnistaminen.
Perustajat olivat valinneet vaikean ongelman, mutta juuri siksi harva kilpailija yritti samaa. Kun tekninen ratkaisu ja lisenssisopimukset oli kerran rakennettu, ne muodostivat suojan uusia kilpailijoita vastaan.
## Neljä perustajaa, selkeät roolit
Nikhil ja Nico toivat liiketoiminnan ja vision, Mat ja Sam toivat ohjelmistokehityksen. Neljän hengen perustajatiimi on suuri, mutta se antoi Mixcloudille alusta asti sekä teknistä osaamista että kykyä neuvotella sopimuksia musiikkialan kanssa. Molemmat olivat välttämättömiä, koska palvelu ei olisi toiminut ilman teknologiaa eikä ilman lisenssejä.
Mixcloud on hyvä esimerkki siitä, että kaikkien yritysten ei tarvitse tavoitella maailman suurinta käyttäjämäärää. Kun palvelu on tärkeä tietylle yhteisölle, se voi toimia pitkään, vaikka suuremmat kilpailijat hallitsevat laajempaa markkinaa. DJ:t ja radiotekijät tarvitsevat paikan juuri heidän kaltaiselleen sisällölle.
## Kokeile itse
Mixcloud syntyi, koska tekijöillä ei ollut hyvää paikkaa julkaista työtään. Mieti harrastusta, jonka tekijöillä on sama ongelma: koulun bändit, kotikokit, lautapelien suunnittelijat tai amatöörivalokuvaajat. Missä he julkaisevat työnsä nyt, ja mikä siinä on hankalaa? Kysy kolmelta tekijältä, mitä he toivoisivat paremmalta palvelulta.
## Mitä tästä voi oppia
**Ratkaise ongelma, jonka tunnet harrastuksesta.** Perustajat tunsivat DJ-kulttuurin ja sen ongelmat.
**Laillisuus voi olla kilpailuetu.** Lisensoitu palvelu kesti, kun laittomat suljettiin.
**Tekijät tuovat yleisönsä mukanaan.** Jokainen DJ jakoi miksauksensa omille seuraajilleen.
**Ansaintamalli voi olla vaikein osa.** Lisenssimaksut tekevät suoratoistosta kallista, eikä mainostulo riitä.
**Vaikea ongelma voi suojata kilpailulta.** Lisenssit ja tekniikka olivat vaikeita kopioida.
**Täydentävä tiimi ratkaisee.** Palvelu tarvitsi sekä teknologiaa että sopimuksia musiikkialan kanssa.
**Fanit voivat maksaa suoraan tekijöille.** Tilausmalli yhdisti kuuntelijan ja tekijän.