Richard Jones opiskeli tietojenkäsittelytiedettä Southamptonin yliopistossa. Vuonna 2002 hänen kurssityönään syntyi Audioscrobbler-niminen projekti. Se oli pieni tietokoneohjelma, joka kirjasi automaattisesti, mitä kappaleita käyttäjä kuunteli.

Richard oli tuolloin noin 20-vuotias.

Ajatus kuulosti yksinkertaiselta: jos tietokone tietää, mitä kuuntelet, se voi ajan mittaan oppia musiikkimaustasi. Vielä kiinnostavampaa on se, mitä tapahtuu, kun sama tieto yhdistetään miljoonilta ihmisiltä.

## Avoin rajapinta kasvun moottorina

Audioscrobbler ei yrittänyt tukea kaikkia musiikkisoittimia itse. Richard julkaisi avoimen rajapinnan, jonka avulla muut kehittäjät pystyivät tekemään lisäosia eri soittimille.

Tämä oli ratkaiseva päätös.

Yksi opiskelija ei olisi koskaan ehtinyt rakentaa tukea kaikille soitinohjelmille. Yhteisö teki sen hänen puolestaan. Kun uusi lisäosa syntyi, palvelu sai lisää käyttäjiä. Kun käyttäjiä tuli lisää, palvelun data parani.

Audioscrobblerin ympärille syntyi kehittäjäyhteisö.

## Last.fm syntyy erikseen

Samaan aikaan Lontoossa Felix Miller, Martin Stiksel, Michael Breidenbruecker ja Thomas Willomitzer perustivat vuonna 2002 Last.fm-nimisen internet-radiopalvelun.

Last.fm yritti suositella käyttäjille musiikkia heidän mieltymystensä perusteella. Audioscrobbler puolestaan keräsi tarkkaa tietoa siitä, mitä ihmiset oikeasti kuuntelivat.

Palvelut täydensivät toisiaan lähes täydellisesti.

Vuonna 2003–2005 tiimit alkoivat työskennellä yhdessä, ja lopulta Audioscrobbler ja Last.fm yhdistyivät saman palvelun alle.

Richardin opiskeluprojektista tuli uuden yhtiön tärkeä tekninen perusta.

## Scrobbling

Last.fm teki sanasta “scrobbling” tunnetun. Scrobble tarkoittaa tapahtumaa, jossa kuunneltu kappale kirjataan käyttäjän profiiliin.

Käyttäjän profiiliin kertyi vuosien aikana valtava musiikkihistoria. Sen perusteella palvelu pystyi näyttämään suosikkiartistit, eniten kuunnellut kappaleet ja suosituksia uusista artisteista.

Tämä oli varhainen esimerkki henkilökohtaisesta datapalvelusta.

Käyttäjä sai hyödyllisen päiväkirjan omasta musiikkimaustaan, ja palvelu sai samalla datan, jolla se pystyi parantamaan koko tuotetta.

## Yhteisö rakensi sisältöä

Last.fm ei ollut vain suositusalgoritmi.

Käyttäjät lisäsivät artisteille tietoja, kuvia, tageja ja tapahtumia. He liittyivät ryhmiin ja vertailivat musiikkimakujaan muiden kanssa.

Palvelu oli sosiaalinen verkosto aikana, jolloin Facebook oli vielä nuori.

Kun käyttäjä lisäsi sisältöä, palvelu parani seuraavalle käyttäjälle. Tämä loi verkostovaikutuksen.

## CBS ostaa Last.fm:n

Vuonna 2007 yhdysvaltalainen mediayhtiö CBS osti Last.fm:n 140 miljoonalla punnalla.

Se oli suuri yrityskauppa brittiläisessä internet-liiketoiminnassa.

Yhtiö näki musiikkidatan, käyttäjäkunnan ja suositusteknologian arvon aikana, jolloin suoratoistopalvelut olivat vasta nousemassa.

Perustajille ja varhaisille työntekijöille kauppa oli merkittävä exit.

Richardin kurssityö oli viidessä vuodessa muuttunut osaksi 140 miljoonan punnan yritystä.

## Spotify muuttaa markkinan

Last.fm:n vahvuus oli musiikin löytäminen ja kuunteludata.

Kun Spotify ja muut suoratoistopalvelut nousivat, ne pystyivät tarjoamaan saman asian suoraan musiikin kuuntelun yhteydessä. Käyttäjän ei tarvinnut enää pitää erillistä palvelua pelkästään suosituksia varten.

Last.fm joutui supistamaan omaa radiopalveluaan ja keskittymään enemmän scrobblingiin, dataan ja musiikin löytämiseen.

Tämä osoittaa, että hyväkin tuote voi menettää asemansa, jos markkinan rakenne muuttuu.

## Miksi opiskeluprojekti toimi

Richard ei aloittanut ajatuksella rakentaa satojen miljoonien yritystä.

Hän rakensi työkalun, jota itse halusi käyttää.

Koska ongelma oli aito ja teknisesti kiinnostava, muut kehittäjät innostuivat mukaan.

Avoin kehitys toi tuotteelle ominaisuuksia, joita pieni tiimi ei olisi pystynyt rakentamaan yksin.

## Data kilpailuetuna

Yhden ihmisen kuunteluhistoria ei ole kovin arvokas.

Miljoonien ihmisten kuunteluhistoria on.

Jos suuri joukko Radioheadia kuuntelevia ihmisiä kuuntelee myös tiettyä pienempää bändiä, palvelu voi suositella sitä seuraavalle Radiohead-fanille.

Tällainen käyttäytymisdata on vaikea kopioida nopeasti, koska kilpailija tarvitsee ensin saman määrän käyttäjiä.

Last.fm rakensi yhden ensimmäisistä suuren mittakaavan kuluttajapalveluista, joiden ydin oli käyttäjädatan muuttaminen suosituksiksi.

## Avoimuus ja kontrolli

Avoin rajapinta toi Audioscrobblerille nopean kasvun, mutta se tarkoitti samalla sitä, ettei Richard kontrolloinut kaikkea itse.

Yhteisön tekemät lisäosat saattoivat olla laadultaan vaihtelevia. Toisaalta juuri avoimuus teki palvelusta suuren.

Startup joutuu usein valitsemaan saman asian: pidetäänkö kaikki omissa käsissä vai annetaanko muille mahdollisuus rakentaa tuotteen päälle.

## Kaksi tiimiä, yksi yritys

Last.fm:n tarina osoittaa myös, että kahden yrityksen yhdistyminen voi olla järkevää.

Audioscrobblerilla oli parempi data. Last.fm:llä oli parempi käyttäjäkokemus ja internet-radio.

Yhdessä ne olivat vahvempia kuin erikseen.

## Kokeile itse

Richardin idea syntyi siitä, että hän halusi tietää jotain omasta käytöksestään. Kokeile samaa: kirjaa viikon ajan jotain, mitä teet toistuvasti, esimerkiksi kuuntelemasi musiikin, lukemasi kirjat tai pelaamasi pelit. Mieti sitten, mitä tiedoista voisi oppia, jos sama tieto olisi tuhansilta ihmisiltä. Tästä ajatuksesta syntyvät monet suositusjärjestelmät.

## Mitä tästä voi oppia

**Opiskeluprojekti voi olla yrityksen alku.** Audioscrobbler oli alun perin kurssityö.

**Avoin rajapinta voi kasvattaa tuotetta.** Muiden tekemät lisäosat veivät palvelun soittimiin, joihin Richard ei itse ehtinyt.

**Data on arvokasta, kun sitä on paljon.** Yhden käyttäjän kuuntelutiedot ovat vähän, miljoonien tiedot ovat suositusten perusta.

**Yhdistyminen voi olla parempi kuin kilpailu.** Audioscrobbler ja Last.fm olivat vahvempia yhdessä.

**Yhteisö voi rakentaa palvelua kanssasi.** Käyttäjät kirjoittivat tietoja, merkitsivät kappaleita ja tekivät lisäosia.

**Menestys ei ole pysyvää.** Suoratoistopalvelut muuttivat markkinan, ja Last.fm:n oli sopeuduttava.