Richard Lindroos oli työskennellyt logistiikan parissa yli 15 vuotta, kun yksi asia alkoi häiritä häntä yhä enemmän. Varastoihin jäi jatkuvasti täysin käyttökelpoisia ylijäämä- ja poistoeriä, jotka saattoivat lopulta päätyä roskiin.
Ongelma ei ollut yksittäinen pilaantunut tuote. Koko ruokaketju tuottaa varmuuden vuoksi enemmän kuin kysyntä lopulta tarvitsee. Ennusteet eivät koskaan osu täydellisesti.
Lindroos alkoi miettiä, voisiko ylijäämän yhdistää suoraan kuluttajiin verkon kautta. Ajatus pyöri mielessä, kunnes hän päätti testata sitä käytännössä vuonna 2016.
Foodellon urasivulla Lindroos kertoo siivonneensa oman autotallinsa, ostaneensa Bauhausista hyllyjä ja maalanneensa seinät. Sitten hän sopi yhden toimittajan kanssa ylijäämäruokaerästä, joka toimitettiin suoraan hänen kotiosoitteeseensa.
Tämä oli Fiksuruoan ensimmäinen varasto.
Alussa Lindroos teki kaiken itse. Hänen piti löytää tavarantoimittajia, rakentaa verkkokauppa, opetella verkkomainontaa, hoitaa laskut ja pakata tuotteet.
Yhtiön oman historian mukaan Fiksuruoka oli aluksi kirjaimellisesti yhden ihmisen leipätyö autotallissa.
Konsepti oli helppo ymmärtää. Fiksuruoka osti ylijäämä- ja poistoeriä halvemmalla ja myi ne kuluttajille verkkokaupassa edulliseen hintaan. Toimittaja sai tuloa tavarasta, joka muuten uhkasi päätyä hävikkiin. Asiakas säästi rahaa. Yhtiö sai katteen väliin.
Ensimmäinen onnistuminen syntyi juuri siitä, että kaikkien osapuolten kannustin osoitti samaan suuntaan.
Kasvu oli nopeaa. Vuonna 2021 Fiksuruoka kertoi kasvattaneensa toimintansa neljässä vuodessa 12 miljoonan euron liikevaihtoon. Samassa yhteydessä yhtiö ilmoitti 19 miljoonan euron rahoituskierroksesta, jonka veturina oli Verdane.
Rahoituksen avulla Fiksuruoka lähti kansainvälistymään Foodello-nimellä. Toiminta laajeni Alankomaihin ja Belgiaan.
Yhtiö ei kuitenkaan pysynyt vain verkkokauppana. Vuonna 2025 Fiksuruoka avasi ensimmäisen fyysisen myymälänsä Espooseen. Vuonna 2026 ketju laajeni Vantaalle ja Turkuun ja ilmoitti avaavansa vielä uusia myymälöitä Helsinkiin, Tampereelle ja Hyvinkäälle.
Tämä on kiinnostava suunnanmuutos. Monet kaupan yritykset aloittavat kivijalasta ja siirtyvät verkkoon. Fiksuruoka teki päinvastoin: se todisti konseptin verkossa ja käytti vasta myöhemmin fyysisiä myymälöitä uuden kasvun välineenä.
Yhtiön mukaan Fiksuruoka ja Foodello ovat pelastaneet jo yli 20 miljoonaa kiloa tuotteita hävikiltä. Tiimissä työskentelee noin 60 ihmistä.
Luku on vaikuttava, mutta nuorelle rakentajalle kiinnostavin yksityiskohta on edelleen ensimmäinen toimittaja ja yksi autotalli.
Lindroos ei aloittanut rakentamalla täydellistä valtakunnallista logistiikkaverkostoa. Hän halusi ensin tietää, löytyykö tuotteille asiakkaita.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten suurta ongelmaa voi testata pienesti. Ruokahävikki on miljardiluokan globaali haaste, mutta ensimmäinen versio ei tarvinnut ratkaisua koko ruokajärjestelmään.
Se tarvitsi hyllyt, yhden erän tavaraa ja paikan, jossa joku pystyi ostamaan sen.
Nuorelle tekijälle Fiksuruoan tarina muistuttaa, että suuri missio ja pieni ensimmäinen kokeilu eivät ole ristiriidassa. Päinvastoin: mitä suurempi ongelma, sitä tärkeämpää voi olla löytää siitä yksi pieni osa, jonka voi ratkaista heti.