Daniel Johannesen oli 17-vuotias, kävi lukion toista luokkaa Horsensissa ja ui kilpaa Tanskan mestaruustasolla seitsemän tai kahdeksan kertaa viikossa. Keväällä 2016 hän puhui uimakavereidensa kanssa suihkussa treenien jälkeen asiasta, joka oli ärsyttänyt heitä pitkään. Tanskasta puuttui kunnon uimakauppa.
Yhdysvalloista he tunsivat kauppoja, joista vakavasti uiva löysi kaiken tarvitsemansa. Neuvot tulivat toisilta uimareilta, ja toimitus oli nopea. Tanskassa varusteita piti etsiä sieltä täältä, ja toimitus kesti usein neljästä seitsemään päivää. Keskustelu päättyi siihen, että Daniel päätti rakentaa sellaisen kaupan itse.
## Ensimmäinen yritys epäonnistui
Watery ei ollut Danielin ensimmäinen yritys. Jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla hän oli alkanut kaverinsa kanssa tuoda Yhdysvalloista puhelintelineitä myytäväksi Tanskassa. Hänen omien sanojensa mukaan kokeilu ei sujunut hyvin. Yksi tavaraerä katosi Atlantin ylityksellä, verkkokaupan tilauksia tuli odotettua vähemmän, eikä vähittäiskauppaketju Bilka innostunut tuotteesta. Puolentoista vuoden jälkeen innostus hiipui, ja projekti myytiin pikkurahalla.
Tuosta kokeilusta jäi kuitenkin jotain käteen. Daniel huomasi pitävänsä koko ketjusta: tavaran tilaamisesta, markkinoinnista, tilauksen saamisesta ja paketin lähettämisestä asiakkaalle. Uimakaupassa hänellä oli lisäksi etu, jota puhelintelineissä ei ollut. Hän tunsi asiakkaansa, koska oli itse yksi heistä.
## Liian nuori johtamaan omaa yritystään
Ensimmäinen este oli juridinen. Tanskassa alle 18-vuotias tarvitsee viranomaisen luvan harjoittaakseen elinkeinoa. Daniel kirjoitti hakemuksen liiketoimintasuunnitelmineen ja sai neljän kuukauden päästä kielteisen päätöksen. Viranomainen ei pitänyt suunniteltua live-chattia yhteensopivana lukio-opiskelun kanssa, eikä sen mielestä hintatakuu ollut realistinen. Daniel valitti ja lupasi luopua molemmista. Kahden kuukauden päästä tuli uusi kielteinen päätös.
Tässä vaiheessa varastoon oli jo ostettu tavaraa 100 000 kruunulla. Ratkaisu oli, että Danielin isä rekisteröi yrityksen omiin nimiinsä.
Aloituspääoma koostui Danielin konfirmaatiorahoista ja 100 000 kruunun lainasta isältä, eli noin 13 000 eurosta. Varasto ja pakkaamo sijaitsivat Danielin huoneessa kotitalon kellarissa.
## Kömpelö ensimmäinen versio
Verkkokauppa avattiin syksyllä 2016. Daniel on myöhemmin kirjoittanut, ettei ymmärrä, miten ensimmäiseen versioon tuli tilauksia ollenkaan. Etusivun bannerissa oli kirjoitusvirhe, sivulla käytettiin kuuluisan tanskalaisuimarin kuvaa ilman lupaa, värejä oli kuusi täysin erilaista ja kaksi samaa kuvaa oli rinnakkain. Se ei estänyt myyntiä. Tärkeintä oli, että valikoima vastasi kilpauimareiden tarpeisiin ja myyjä ymmärsi, mitä he etsivät.
Markkinoinnissa Daniel teki itse lähes kaiken, kuten hakukoneoptimoinnin, Google-mainonnan ja Facebook-mainonnan. Lisäksi hän hoiti asiakaspalvelun, hankinnat ja pakkaamisen, samaan aikaan kun lukio ja uintiura jatkuivat. Kilpauinnin hän lopetti elokuussa 2017.
## Kasvu kellarista 1 600 neliöön
Luvut kertovat kasvusta selvästi. Paikallisen talousmedian mukaan Wateryn liikevaihto oli 1,75 miljoonaa kruunua vuonna 2017, 4,4 miljoonaa vuonna 2018, 10,8 miljoonaa vuonna 2019 ja yli 25 miljoonaa vuonna 2020, eli noin 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tulos ennen veroja oli lähes miljoona kruunua. Liikevaihto siis vähintään kaksinkertaistui joka vuosi. Yritys ei vain kasvanut vaan oli myös kannattava.
Tilat kasvoivat samaa tahtia. Kellarista siirryttiin vuonna 2017 Horsensin kävelykadulle 150 neliön tiloihin, vuonna 2019 350 neliöön ja myöhemmin 1 600 neliön toimisto-, showroom- ja varastotiloihin.
Kun Daniel oli 19-vuotias, hän kertoi Tanskan yleisradiolle DR:lle maksavansa itselleen vain 2 000 kruunun kuukausipalkkaa. Hän asui yhä kotona, ja yrityksen rahat menivät kasvuun. Työviikot olivat hänen mukaansa 70–80 tunnin mittaisia. Samana vuonna hän esiintyi tanskalaisessa Løvens Hule -ohjelmassa, jossa useampi sijoittaja teki hänelle tarjouksen. Hän pyysi 175 000 kruunua viiden prosentin osuudesta. Jesper Buch tarjosi 250 000 kruunua 15 prosentista, ja Christian Stadil yhdessä toisen sijoittajan kanssa 500 000 kruunua 25 prosentista. Daniel teki vastatarjouksen: 500 000 kruunua 16 prosentista. Sitä, toteutuiko kauppa lopulta ohjelmassa sovituilla ehdoilla, ei käytetyistä lähteistä voitu varmistaa.
## Riskit ja virheet
Tarina ei ole pelkkää nousua. Yritys aloitti ennen kuin sillä oli lupaa toimia alaikäisen nimissä, ja varastoon sidottiin lainarahaa ennen kuin myynnistä oli mitään näyttöä. Jos kauppa ei olisi lähtenyt liikkeelle, velka olisi jäänyt isälle. Daniel on myös myöntänyt, että lukion viimeisenä vuonna unet jäivät keskimäärin kuuteen tuntiin yössä.
Vuoden 2021 alussa tavoitteena oli jälleen kaksinkertaistaa liikevaihto ja avata kansainvälinen verkkokauppa. Tätä myöhempiä tilinpäätöslukuja ei tässä jutussa ole varmistettu.
## Mitä tästä voi oppia
**Paras asiakasymmärrys on oma kokemus.** Daniel ei tehnyt markkinatutkimusta vaan tunsi ongelman altaan reunalta. Hän tiesi, mitä kilpauimari tarvitsee ja miksi nykyiset kaupat eivät riittäneet.
**Epäonnistunut ensimmäinen yritys on harjoitusta.** Puhelintelineistä hän oppi tuonnin, toimitusketjun riskit ja sen, ettei isoille ketjuille myyminen ole helppoa.
**Ensimmäinen versio saa olla ruma.** Kirjoitusvirheet eivät kaataneet kauppaa, koska tuote ja kohderyhmä olivat oikeat. Luvattomia kuvia ei silti kannata käyttää.
**Nuoruus tuo myös oikeita esteitä.** Alaikäisen yrittäjän kannattaa selvittää lupa-asiat ajoissa ja sopia vanhempien kanssa selvästi, kuka kantaa vastuun.