Vetyä käytetään teräksessä, lannoitteissa ja monessa muussa teollisessa prosessissa.
Suurin osa vedystä valmistetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.
Vihreä vaihtoehto on hajottaa vettä sähköllä vedyksi ja hapeksi käyttäen uusiutuvaa energiaa.
Prosessi tunnetaan hyvin. Silti siinä on kallis ja turvallisuuden kannalta hankala osa.
KTH:n tutkimuksesta syntynyt Caplyzer yrittää poistaa sen.
## Tämä ei ole tarina kokemattomista perustajista
Caplyzer pitää sijoittaa heti oikeaan kohtaan tämän sarjan kriteereissä.
Professori Joydeep Dutta on erittäin kokenut tutkija ja on perustanut muitakin yhtiöitä. KTH on kuvannut Caplyzerin perustajataustan yhdistävän yli 30 vuotta tutkimus- ja johtamiskokemusta.
Tämä ei siis ole "kuka tahansa opiskelija keksi viikonlopussa" -tarina.
Se on tarkoituksella löysennetyn kriteerin tapaus.
Miksi se silti kannattaa kertoa?
Koska teknologian varsinainen kehitystyö sisälsi harjoittelijoita ja väitöskirjatutkija Esteban Toledon, ja se näyttää toisen tavan tulla yrittäjyyteen: tutkimuksen kaupallistamisen kautta.
## Vety ja happi ovat vaarallinen pari
Tavallinen alkalinen elektrolyyseri tuottaa vetyä ja happea samaan aikaan.
Kaasut erotetaan kalvolla.
Kalvo lisää kustannusta ja sähköistä vastusta.
Jos järjestelmä toimii vaihtelevalla teholla, kaasujen sekoittumisen riski pitää hallita tarkasti.
Tämä on erityisen relevanttia uusiutuvan energian kanssa, koska aurinko- ja tuulivoima vaihtelevat.
Caplyzerin teknologia erottaa vedyn ja hapen tuotannon ajallisesti.
Ne eivät synny samaan aikaan samassa tilassa.
## Ratkaisu muistuttaa ladattavaa akkua
KTH:n mukaan järjestelmä käyttää superkapasitiivista elektrodia, joka varastoi ja vapauttaa ioneja eri vaiheissa.
Yhdessä vaiheessa tuotetaan vetyä. Toisessa vaiheessa happea.
Joydeep Dutta vertasi periaatetta ladattavaan akkuun, joka vuorotellen latautuu ja purkautuu samalla kun kaasuntuotanto tapahtuu eri vaiheissa.
Tämä poistaa perinteisen erotuskalvon tarpeen.
## Idea oli elänyt pitkään ennen yritystä
Dutta kertoi KTH:lle ajatelleensa ongelmaa ainakin kymmenen vuotta.
Ratkaisu ei kuitenkaan syntynyt yhden ihmisen päässä valmiina.
Espanjalainen harjoittelijaryhmä alkoi työstää ongelmaa. Heidän työnsä kiinnitti silloisen väitöskirjatutkija Esteban Toledon huomion.
Tiimi kehitti konseptia eteenpäin.
Tämä on tärkeä deeptech-oppi.
Innovaatio voi olla vuosien ketju, jossa opiskelijat, tutkijat ja professorit rakentavat toistensa työn päälle.
## Patentti ennen skaalausta
Dutta ja Toledo patentoivat järjestelmän.
Caplyzer AB perustettiin kaupallistamista varten KTH Innovationin tuella.
Vuonna 2023 KTH Holding sijoitti yhtiöön.
Deeptechissä patentti voi olla paljon tärkeämpi kilpailuetu kuin kuluttajasovelluksessa.
Kun tutkimuksen kopiointi olisi teknisesti mahdollista mutta kallista, immateriaalioikeudet auttavat rakentamaan kaupallista suojaa.
## Teknologian pitää toimia uusiutuvan sähkön kanssa
Tuuli ei puhalla tasaisesti.
Aurinko ei paista yöllä.
Perinteisen elektrolyyserin tehokas käyttö voi olla haastavaa, jos syöttöteho vaihtelee voimakkaasti.
KTH:n mukaan Caplyzerin teknologian yksi tavoite on mukautua paremmin tällaisiin vaihteleviin energialähteisiin.
Jos tuotanto voi toimia joustavammin ilman kallista erotuskalvoa, vihreän vedyn kokonaiskustannus voi laskea.
Tämä pitää kuitenkin todistaa suuressa teollisessa mittakaavassa.
## Laboratoriotulos ei vielä ole tehdas
KTH:n tutkimusjulkaisussa järjestelmä saavutti korkean vedyn faradisen hyötysuhteen ja pitkäkestoisissa laboratoriotesteissä ei havaittu merkittävää elektrodien heikkenemistä.
Nämä ovat lupaavia tutkimustuloksia.
Ne eivät tarkoita, että teknologia olisi automaattisesti valmis miljoonien eurojen teolliseen laitokseen.
Skaalaus tuo uusia ongelmia: materiaalit, lämpö, huolto, turvallisuus, valmistettavuus ja kustannukset.
Deeptech-startupin vaikein matka alkaa usein juuri onnistuneen laboratoriodemon jälkeen.
## Uusi toimitusjohtaja kaupallistamiseen
KTH kertoi Rutvika Acharyan liittyneen Caplyzerin toimitusjohtajaksi syksyllä 2024.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että tutkimustiimin ei tarvitse itse hoitaa jokaista yrityksen vaihetta.
Kun teknologia alkaa siirtyä markkinaan, yhtiö voi tuoda mukaan ihmisiä, joilla on kaupallistamisen ja kasvun osaamista.
Perustajan ei tarvitse olla ikuisesti paras henkilö jokaiseen rooliin.
## Top 15 EU-Startups Summitissa
KTH:n mukaan Caplyzer valittiin vuonna 2025 EU-Startups Summitin 15 finalistin joukkoon yli 1 500 hakemuksesta.
Tämä kertoo kiinnostuksesta mutta ei vielä kaupallisesta läpimurrosta.
Yhtiö kertoi samaan aikaan hakevansa seed-rahoitusta ja uusia asiakasvalidointeja.
Tarina on siis edelleen kesken.
## Miksi tämä kuuluu mukaan nuorille suunnatulle sivulle?
Ei siksi, että nuoren pitäisi ilman fysiikan osaamista rakentaa elektrolyyseri.
Vaan siksi, että yrittäjyyteen voi tulla myös tutkimuspolulta.
Harjoittelija voi tehdä ratkaisevan kokeen.
Väitöskirjatutkija voi huomata kaupallistettavan löydön.
Liiketoimintaosaaja voi myöhemmin liittyä tiimiin.
Startup ei aina synny yhdestä 20-vuotiaasta founderista. Se voi olla eri-ikäisten osaajien ketju.
## Kokeile itse
Jos opiskelet yliopistossa, kysy tutkimusryhmältä:
Mikä tulos täällä on teknisesti lupaava mutta vielä ilman kaupallista kotia?
Mikä estää sitä päätymästä asiakkaalle?
Patentti? Pilotointi? Rahoitus? Myynti?
Joskus startupin paras paikka ei ole keksiä uutta teknologiaa vaan auttaa olemassa olevaa tutkimusta pääsemään maailmaan.
## Mitä tästä voi oppia
**Kriteerejä kannattaa löysentää, kun tarina näyttää aivan toisen realistisen yrittäjyyspolun.**
**Tutkimusspin-off voi rakentua vuosien työn ja eri-ikäisten osaajien ympärille.**
**Väitöskirjatutkija voi olla avainhenkilö teknologian kaupallistamisessa.**
**Deeptechin MVP on toimiva fysiikka, mutta se ei vielä ole teollinen tuote.**
**Patentit ja valmistettavuus ovat deeptechissä keskeisiä.**
**Perustajatiimi voi muuttua yrityksen vaiheen mukaan.**