Brandon Blacoe ja Eibhlin O’Riordan tunsivat toisensa jo lapsina.
He pelasivat videopelejä yhdessä, mutta myöhemmin elämä vei heidät eri suuntiin. Vuosien jälkeen he kohtasivat uudelleen Dublinissa game jam -tapahtumassa.
Siinä vaiheessa Eibhlinin tilanne oli muuttunut. Ehlers-Danlosin oireyhtymä ja siihen liittyvät ongelmat tekivät tavallisen peliohjaimen käytöstä kivuliasta.
Brandon halusi löytää tavan, jolla he voisivat taas pelata yhdessä.
Tästä henkilökohtaisesta ongelmasta syntyi ByoWave.
## Ensimmäinen idea oli liian kapea
Brandon alkoi rakentaa yhden käden ohjainprototyyppejä.
Se tuntui loogiselta, koska heidän oma ongelmansa liittyi juuri tietynlaiseen käyttötapaan.
Sitten he alkoivat keskustella muiden vammaisten pelaajien kanssa verkossa.
Palaute muutti koko tuotteen.
He huomasivat nopeasti, ettei ollut olemassa yhtä “vammaisille sopivaa” ohjainta. Yksi pelaaja tarvitsi suuret painikkeet. Toinen halusi käyttää ohjainta pöydällä. Kolmas pystyi käyttämään vain yhtä kättä. Neljäs tarvitsi täysin eri asettelun.
Jos jokaiselle rakennettaisiin oma erikoislaite, tuotanto olisi vaikeaa ja kallista.
Ratkaisuksi tuli modulaarisuus.
## Lego-ajatus ohjaimeen
Proteus Controller koostuu osista, joita käyttäjä voi yhdistää eri tavoin.
Painikkeita ja ohjainsauvoja voidaan järjestää käyttäjän tarpeiden mukaan. Ohjain voi toimia yhden käden asetelmana, kahden käden ohjaimena tai pöydällä käytettävänä kokonaisuutena.
ByoWave kuvaa tuotetta tavalla, jota on helppo ymmärtää: vähän kuin Lego peliohjaimille.
Tämä on vahva tuoteajatus, koska ongelmaa ei ratkaista lisäämällä kymmentä valmista erikoismallia.
Sen sijaan yksi järjestelmä voidaan konfiguroida moneen tilanteeseen.
## 3D-tulostin riitti alkuun
ByoWaven omien tietojen mukaan ensimmäiset vaiheet tapahtuivat hyvin pienesti.
Tiimi voitti varhaisessa kilpailussa sen verran rahaa, että pystyi ostamaan 3D-tulostimen. Prototyyppejä tehtiin ja lähetettiin testaajille.
Tämä on fyysisen tuotteen rakentajalle tärkeä oppi.
Ensimmäisen version ei tarvitse tulla tehtaalta.
3D-tulostus, laserleikkaus, valmis elektroniikka ja pienet kehitysalustat mahdollistavat nykyään sen, että yksi tai kaksi ihmistä voi testata laiteidean ennen kallista tuotantoa.
ByoWave lähetti käyttäjille myös yksinkertaisia moduuleja nähdäkseen, millaisia yhdistelmiä he itse rakentaisivat.
Käyttäjät siis osallistuivat käytännössä tuotteen suunnitteluun.
## Microsoft muutti mittakaavaa
Tuote kehittyi usean vuoden ajan.
Vuonna 2024 Proteus Controller tuli markkinoille. ByoWave teki yhteistyötä Microsoftin kanssa ja toi ohjaimen Xbox- ja PC-pelaamiseen.
Tämä on pienelle laiteyritykselle merkittävä askel.
Peliohjain ei ole vain muovikuori ja napit. Sen pitää toimia luotettavasti pelialustan kanssa, täyttää teknisiä vaatimuksia ja päästä käyttäjien saataville.
Suuren alustayhtiön kumppanuus voi siksi olla yhtä tärkeä kuin itse rahoitus.
## Miljoonat tulivat vasta prototyyppien jälkeen
ByoWave keräsi rahoitusta useassa vaiheessa.
Vuoden 2023 kierroksella yhtiö keräsi noin 2,4 miljoonaa euroa, ja vuonna 2024 uutisoitiin 1,5 miljoonan euron lisärahoituksesta.
Tarinan järjestys on kuitenkin tärkeä.
Ensin oli oma ongelma.
Sitten karkea prototyyppi.
Sitten keskustelut käyttäjien kanssa.
Sitten vuosien iterointi.
Vasta tämän jälkeen puhutaan miljoonista.
Startup-tarinoita lukiessa rahoitusuutinen voi näyttää aloituspisteeltä, vaikka todellisuudessa se on usein seuraus pitkästä työstä.
## Esteettömyys voi johtaa parempaan tuotteeseen kaikille
Proteus suunniteltiin ratkaisemaan vammaisten pelaajien ongelmia, mutta modulaarisuus kiinnostaa myös muita pelaajia.
Joku haluaa ergonomisemman asennon. Joku rakentaa racing-asettelun. Joku haluaa fighting game -tyyppisen pöytäohjaimen.
Tämä ilmiö näkyy monissa tuotteissa.
Tekstitykset auttavat kuulovammaisia, mutta myös ihmisiä meluisassa junassa.
Madallettu reunakivi auttaa pyörätuolia, mutta myös lastenvaunuja ja matkalaukkua.
Kun tuote suunnitellaan äärimmäisen käyttäjätarpeen ympärille, syntynyt ratkaisu voi osoittautua hyödylliseksi paljon suuremmalle ryhmälle.
## Kokeile itse
Valitse jokin tavallinen fyysinen tuote: näppäimistö, polkupyörän ohjaustanko, kaukosäädin tai koulureppu.
Kysy, mikä siinä on turhaan kiinteää.
Voisiko painikkeiden paikkoja vaihtaa?
Voisiko osan irrottaa?
Voisiko käyttäjä rakentaa oman version samoista moduuleista?
Tee prototyyppi pahvista, Legoista tai 3D-tulostettavista osista.
Älä yritä valmistaa lopputuotetta. Yritä vain selvittää, haluaako käyttäjä muunnella sitä.
## Mitä tästä voi oppia
**Henkilökohtainen ongelma voi paljastaa suuren markkinan.** ByoWave alkoi kahden ystävän halusta pelata yhdessä.
**Ensimmäinen ratkaisu voi olla väärä.** Yhden käden ohjain johti käyttäjäpalautteen kautta modulaariseen järjestelmään.
**Fyysisen tuotteen voi aloittaa halvasti.** 3D-tulostin ja pienet prototyypit riittivät oppimiseen.
**Käyttäjä voi olla osa tuotesuunnittelua.** ByoWave rakensi tuotetta yhdessä vammaisten pelaajien kanssa.
**Iso kumppani voi avata markkinan.** Microsoft-yhteistyö auttoi tuomaan Proteuksen Xbox-ekosysteemiin.
ByoWaven vahvin oppi on ehkä modulaarisuuden ajatus. Kun asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia, yrityksen ei aina kannata yrittää arvata yhtä täydellistä tuotetta. Parempi ratkaisu voi olla järjestelmä, jonka avulla käyttäjä rakentaa itselleen täydellisen version.
## Yksi tuote, tuhansia kokoonpanoja
Modulaarisuuden bisnesetu näkyy myös varastossa. Jos yritys yrittäisi valmistaa jokaiselle käyttäjäryhmälle oman ohjaimen, se joutuisi ennustamaan, kuinka paljon kutakin mallia tarvitaan. Proteuksessa samat peruskomponentit voidaan yhdistää eri tavoin. ByoWave kertoo yhteisön rakentaneen tuhansia erilaisia kokoonpanoja. Tämä tekee asiakkaasta osittain tuotteen suunnittelijan ja voi samalla vähentää tarvetta valmistaa valtava määrä erillisiä malleja.
Tuote näyttää myös, että saavutettavuus ei tarkoita välttämättä kompromissia. Modulaarisuus, Hall effect -ohjaimet ja ohjelmallinen nappien uudelleenmäppäys ovat ominaisuuksia, joita voi arvostaa myös erittäin aktiivinen pelaaja ilman vammaa.