Rasmus Häggkvist oli 21-vuotias, kun Företagarna nosti hänet vuoden 2023 103 unga idéer -listalle kolmen koulutukseen liittyvän yhtiönsä vuoksi. Hän ei ollut rakentanut vain yhtä tuotetta, vaan kokonaisen ketjun kokeiluja koulutuksen, sosiaalisen median ja tekoälyn ympärille. Hänen yrityksensä Socrate auttoi koulutusorganisaatioita sosiaalisessa mediassa, Skoolie keskittyi opiskelijoiden koulutus- ja uravalintoihin ja AI Gen nuorten tekoälyosaamiseen.
Häggkvistin tausta oli poikkeuksellinen yhdistelmä sisältöä, teknologiaa ja koulutusta. Voisterin vuoden 2023 haastattelun mukaan hän oli valmistunut Lontoossa neurotieteen ja psykologian opinnoista ja pyöritti yrityksiään opintojen rinnalla. Samalla hän oli rakentanut TikTokiin lähes 100 000 seuraajan yleisön koulutukseen liittyvällä sisällöllä. Tämä yleisö ei ollut irrallinen sivuprojekti, vaan tärkeä osa hänen yrittäjäpolkuaan: se antoi jatkuvan näkymän siihen, mistä nuoret kysyvät ja missä koulutusjärjestelmä tuntuu heistä sekavalta.
Skoolien ajatus oli aluksi auttaa opiskelijoita löytämään heille sopivia yliopistoja ja koulutuspolkuja. Myöhemmin palvelun kuvaus laajeni kohti tekoälypohjaista opinto- ja uraohjausta. Swedish JobTech kuvasi Häggkvistiä vuonna 2024 Skoolien perustajana ja Skoolieta AI-ohjaajana, jonka avulla käyttäjä voi tutkia seuraavia askelia opinnoissa ja työuralla.
Tämä ongelma on paljon suurempi kuin se ensisilmäyksellä näyttää. Nuorella voi olla edessään tuhansia koulutusohjelmia, ammattinimikkeitä ja urapolkuja, mutta päätös tehdään usein rajallisella tiedolla. Perinteinen opinto-ohjaus on arvokasta, mutta aikaa yhtä opiskelijaa kohden on rajallisesti. Digitaalisen työkalun mahdollisuus syntyy siitä, että se voi auttaa jäsentämään vaihtoehtoja ennen ihmisen kanssa käytävää keskustelua.
Häggkvistin tapa rakentaa yrityksiä on kiinnostava siksi, että hän ei aloittanut täysin tyhjästä. TikTokissa tehty sisältö antoi hänelle yleisön ja toistuvaa palautetta. Socrate opetti, miten koulutusorganisaatiot ostavat palveluita. AI Gen puolestaan syntyi aikana, jolloin generatiivinen tekoäly alkoi nopeasti muuttaa keskustelua opiskelusta ja työstä. Näistä kokemuksista Skoolie pystyi yhdistämään kuluttajan ongelman, koulutussektorin tuntemuksen ja uuden teknologian.
Företagarnan vuoden 2023 listauksessa AI Gen kuvattiin yhtiönä, joka auttaa nuoria valmistautumaan työmarkkinoille lisäämällä heidän tekoälyosaamistaan. Jo tuolloin Häggkvistin yritykset muodostivat selkeän teeman: koulutus ei ole vain tutkinnon suorittamista, vaan myös kykyä tehdä parempia valintoja ja oppia taitoja, joita työelämä alkaa vaatia.
Voisterin haastattelussa Häggkvist korosti, että digitalisaatiota pitäisi käyttää vapauttamaan aikaa koulussa, ei vain lisäämään ruutuaikaa. Tämä on tärkeä ero. Edtech-tuotteen arvo ei synny siitä, että paperinen tehtävä siirretään sovellukseen. Arvo syntyy siitä, että teknologia tekee jotakin sellaista, mihin opettajalla tai opinto-ohjaajalla ei muuten olisi aikaa: esimerkiksi personoi sisältöä, auttaa vertailemaan vaihtoehtoja tai kokoaa tietoa päätöksen tueksi.
Skoolien tapauksessa tekoäly sopii tähän tehtävään luontevasti, mutta samalla se tuo vaikeita kysymyksiä. Ura- ja koulutusvalinnat vaikuttavat vuosiksi eteenpäin, joten järjestelmä ei voi vain antaa vakuuttavalta kuulostavia vastauksia. Tiedon lähteiden, ajantasaisuuden ja epävarmuuden pitäisi näkyä käyttäjälle. Nuoren pitäisi ymmärtää, milloin AI auttaa kartoittamaan vaihtoehtoja ja milloin tarvitaan ihmisen arvio.
Swedish JobTechin vuoden 2024 haastattelussa Häggkvist puhui laajemmin tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin. Tämä kertoo siitä, että Skoolien ympärillä oleva kysymys ei ole vain “mihin kouluun haen”, vaan myös “mitä taitoja kannattaa opetella maailmassa, jossa työ muuttuu nopeasti”. Tällaisessa tilanteessa staattinen lista ammateista vanhenee helposti. Jatkuvasti päivittyvä digitaalinen ohjaaja voi periaatteessa olla hyödyllisempi.
Häggkvistin nuori ikä on tälle sivustolle kiinnostava, mutta vielä tärkeämpää on tapa, jolla hän rakensi osaamista rinnakkain. Hän teki sisältöä, opiskeli, perusti yrityksiä ja puhui suoraan nuorten kanssa. Jokainen näistä antoi tietoa seuraavaan projektiin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei ensimmäisen yrityksen tarvitse olla lopullinen tavoite. Yksi projekti voi toimia jakelukanavana, toinen opettaa myyntiä ja kolmas muuttua varsinaiseksi skaalautuvaksi tuotteeksi.
Skoolien liiketoiminnassa myös jakelu on ratkaiseva kysymys. Nuoria on helppo tavoittaa sosiaalisessa mediassa, mutta huomion muuttaminen pitkäaikaiseksi tuotteen käytöksi on vaikeampaa. Lisäksi maksaja voi olla eri henkilö kuin käyttäjä: opiskelija käyttää palvelua, mutta asiakas voi tulevaisuudessa olla koulu, kunta, vanhempi tai työnantaja. Jokainen malli vaatii erilaisen tuotteen ja myynnin.
Tässä Häggkvistin TikTok-tausta voi olla todellinen kilpailuetu. Monet edtech-yhtiöt osaavat rakentaa hyvän tuotteen mutta eivät tiedä, miten nuoret löytävät sen. Hänellä jakelu ja käyttäjäymmärrys syntyivät ennen varsinaista tuotetta. Se ei takaa menestystä, mutta se ratkaisee yhden startupin vaikeimmista alkuvaiheen ongelmista: miten saada ensimmäinen yleisö ilman suurta mainosbudjettia.
tälle sivustolle Rasmus Häggkvistin tarinan ydin on siksi yhdistelmä. Hän ei vain “perustanut AI-startupia 21-vuotiaana”, vaan rakensi ensin yleisön, oppi koulutusalasta käytännössä ja käytti vasta sitten tekoälyä ongelmaan, jonka oli nähnyt läheltä.
Nuorelle rakentajalle tästä voi ottaa hyvin konkreettisen mallin. Aloita aiheesta, josta jaksat puhua ja oppia joka viikko. Rakenna yleisö tai yhteisö sen ympärille. Kuuntele, mihin ihmiset törmäävät toistuvasti. Vasta sitten päätä, mikä ongelma kannattaa muuttaa tuotteeksi. Skoolien tapauksessa tämä polku kulki koulutussisällöstä kohti AI-pohjaista opinto- ja uraohjausta.