AliceAI Learning syntyi Leppävirralla, pienessä pohjoissavolaisessa kunnassa, jossa Anne-Mari Pitkänen alkoi vuonna 2023 pohtia ammatillisen kielitaidon oppimista aivan uudella tavalla. Taustalla oli oma kokemus kielten opiskelusta ja ajatus siitä, että aikuiselle ammattilaiselle yleinen kielisovellus ei aina riitä. Hoitaja, lääkäri tai muu asiantuntija tarvitsee juuri oman työnsä sanastoa, tilanteita ja ilmaisuja.
Tästä alkoi AliceAI. Yritys perustettiin Leppävirralle vuonna 2024. Sen tavoitteena on rakentaa organisaatioille mobiilipohjainen oppimisympäristö, jossa tekoäly mukauttaa harjoittelua käyttäjän osaamisen, työn ja tavoitteiden mukaan.
Tuotteen idea on yksinkertainen mutta teknisesti kunnianhimoinen. Sen sijaan että kaikille käyttäjille annetaan sama kurssi, järjestelmä yrittää muodostaa henkilökohtaisen oppimispolun. AliceAI puhuu digitaalisesta kaksosesta, joka seuraa käyttäjän osaamista ja mukauttaa tehtäviä sen perusteella.
Ensimmäinen vahva käyttötapaus löytyi terveydenhuollosta. Suomessa työskentelee paljon ammattilaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Yleinen kielikurssi voi auttaa arjessa, mutta työssä tarvitaan esimerkiksi potilaan kohtaamiseen, lääketieteellisiin termeihin ja dokumentointiin liittyvää sanastoa.
Kuopio Healthin yritysesittelyn mukaan AliceAI:n tarina alkoi vuonna 2023 ja ensimmäinen pitchaus tehtiin saman vuoden joulukuussa. Sen jälkeen tiimi pääsi mukaan Draft-ohjelmaan ja sai Business Finlandin innovaatiosetelin. Näin ideasta alkoi muodostua kaupallinen tuote.
Yritys ei jäänyt pelkäksi oppimissovellukseksi kuluttajille. Malli on selvästi B2B-painotteinen: organisaatio hankkii ratkaisun henkilöstölleen ja saa samalla oman portaalin, jonka kautta oppimista voidaan hallita. Käyttäjä harjoittelee mobiilissa, mutta maksava asiakas voi olla työnantaja tai koulutusorganisaatio.
Tämä on tärkeä ero tavalliseen kieliappiin. Duolingon kaltaisessa tuotteessa yksittäinen käyttäjä päättää itse, maksaako hän muutaman euron kuukaudessa. AliceAI:n pitää puolestaan vakuuttaa organisaatio siitä, että parempi kielitaito vähentää perehdytyksen kuormaa, parantaa työn sujuvuutta tai auttaa työntekijää pääsemään nopeammin täyteen työkykyyn.
Terveydenhuollon jälkeen yhtiö on laajentanut ajatusta myös muihin ammatillisiin ympäristöihin. AliceAI:n omien vuoden 2026 tietojen mukaan piloteissa on ollut mukana esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu, Savonia ja Esperi. Nämä ovat yhtiön itsensä ilmoittamia pilotteja, joten niitä ei pidä sekoittaa laajaan kaupalliseen asiakaskantaan. Ne kuitenkin osoittavat, että samaa henkilökohtaisen oppimisen teknologiaa testataan useammassa ympäristössä.
Yrityksen talous on vielä varhaisessa vaiheessa. Asiakastiedon mukaan AliceAI Learning Oy:n vuoden 2025 liikevaihto oli noin 18 000 euroa ja tulos tappiollinen. Tämä on tässä tarinassa tärkeää sanoa suoraan: kyse ei ole vielä suuresta SaaS-menestyksestä, vaan nuoresta teknologiayhtiöstä, joka etsii toimivaa ja skaalautuvaa mallia.
Juuri siksi AliceAI on kiinnostava esimerkki. Suomessa puhutaan paljon tekoälystä, mutta suuri osa uusista AI-yrityksistä syntyy Helsinkiin. AliceAI on rakennettu Leppävirralta käsin ja hakee asiakkaita kansallisesti ilman, että perustamisen lähtöpaikan piti olla suuri teknologiakeskittymä.
Tuotteen vahvuus on erittäin selkeä ongelma. Kansainvälisen työntekijän ammatillinen kielitaito vaikuttaa suoraan työn tekemiseen. Jos työnantaja pystyy lyhentämään perehdytysaikaa tai vähentämään väärinymmärryksiä, ohjelmistolle syntyy taloudellinen perustelu.
Samalla markkina on vaikea. Oppimisen vaikutusta on vaikeampi todistaa kuin esimerkiksi laskutusohjelman säästämää työaikaa. Asiakkaan pitää nähdä, että käyttäjät todella oppivat, palaavat sovellukseen ja pystyvät siirtämään opit työtilanteisiin.
AI tuo tähän sekä mahdollisuuden että riskin. Generatiivinen teknologia pystyy luomaan tehtäviä, keskusteluja ja palautetta paljon joustavammin kuin perinteinen kurssialusta. Mutta jos sisältö on virheellistä tai pedagogisesti heikkoa, nopea generointi ei auta.
Siksi AliceAI:n kilpailuetu ei voi pitkällä aikavälillä olla vain se, että tuotteessa on tekoäly. Arvo syntyy siitä, kuinka hyvin järjestelmä ymmärtää ammattikielen, käyttäjän taitotason ja organisaation tavoitteet.
Nuorelle ohjelmistoyrittäjälle tarinan ensimmäinen oppi on niche. Yleinen kieltenoppiminen on erittäin kilpailtu markkina. Ammatillinen suomi tietyllä toimialalla on paljon kapeampi ongelma, jossa pieni suomalainen yritys voi saada aidon etumatkan.
Toinen oppi on B2B-ajattelu. Käyttäjän ja maksajan tarpeet pitää yhdistää. Sovelluksen pitää tuntua käyttäjälle hyödylliseltä, mutta työnantajan pitää saada siitä riittävästi arvoa, jotta sopimus uusitaan.
Kolmas oppi liittyy sijaintiin. Leppävirta ei estä ohjelmistoyhtiötä tekemästä piloteja valtakunnallisten organisaatioiden kanssa. Digitaalisen tuotteen rakentaminen ja myynti eivät vaadi, että yritys muuttaa ensimmäisenä Helsinkiin.
Tälle sivustolle AliceAI on hyvä tuore suomalainen tarina juuri keskeneräisyytensä takia. Idea syntyi 2023, yritys 2024 ja ensimmäiset vuodet ovat olleet pilotointia, tuotekehitystä ja asiakasongelman tarkentamista.
Jos yritys onnistuu, kasvu tulee siitä, että yksi oppimisjärjestelmä voidaan myydä monelle organisaatiolle ja mukauttaa eri ammattiryhmille. Jos se ei onnistu, tarina on silti hyödyllinen esimerkki siitä, kuinka AI-tuote rakennetaan pieneltä paikkakunnalta todellisen työelämäongelman ympärille.
AliceAI:n seuraava ratkaiseva vaihe on pilotin muuttaminen toistuvaksi sopimukseksi. Organisaatiot kokeilevat mielellään uusia oppimistyökaluja pienellä käyttäjäryhmällä, mutta SaaS-liiketoiminta syntyy vasta, kun asiakas jatkaa käyttöä ja laajentaa sen suuremmalle henkilöstölle.
Tässä mittaaminen on tärkeää. Jos yritys pystyy näyttämään, että käyttäjä oppii tietyn ammattisanaston nopeammin, tekee vähemmän kielivirheitä tai tarvitsee vähemmän henkilökohtaista koulutusta, ohjelmiston arvo muuttuu konkreettiseksi. Ilman tällaista näyttöä AI-oppimistyökalu voi jäädä kiinnostavaksi kokeiluksi.
Leppävirralta toimivalle yritykselle digitaalinen jakelu on samalla suuri etu. Asiakkaan sijainnilla ei ole juuri väliä, jos käyttöönotto voidaan tehdä verkossa. Pieni kotipaikka ei siis rajoita markkinaa samalla tavalla kuin paikallisessa palveluyrityksessä.